Kun maailma järkkyi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kun maailma järkkyi
Atlas Shrugged
Alkuperäisteos
Kirjailija Ayn Rand
Kieli englanti
Genre science fiction
filosofinen ja dystooppinen fiktio
Kustantaja Random House
Julkaistu 1957
Sivumäärä 1168
ISBN 0-394-41576-0
Suomennos
Suomentaja Jyrki Iivonen
Kustantaja Minerva Kustannus
Julkaistu 2017
Sivumäärä 1 521
ISBN 978-952-312-672-5
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Kun maailma järkkyi (Atlas Shrugged) on yhdysvaltalaisen kirjailijan Ayn Randin neljäs romaani. Se julkaistiin vuonna 1957. Kirjaa kirjoittaessaan Rand käytti teoksesta nimeä "Strike", lakko. Rand piti sitä kirjoittamansa fiktion magnum opuksena.[1] Teoksen on suomentanut Jyrki Iivonen, ja suomennoksen on julkaissut vuonna 2017 Minerva Kustannus.

Suomennoksen ilmestyessä teos oli käännetty 29 kielelle, ja sitä oli myyty lähes kymmenen miljoonaa kappaletta.[2] Rand kuuluu muun muassa Björn Wahlroosin suosikkiajattelijoihin, ja hän on ollut tukemassa kirjan suomentamista.[3]

Kun maailma järkkyi on pisimpiä koskaan julkaistuja romaaneja. Englanninkielinen alkuteos sisältää noin 645 000 sanaa,[4] ja se on hieman pidempi kuin yksissä kansissa oleva Taru sormusten herrasta (525 000 sanaa,lähde? noin 1 200 sivua[5]).[6]

Dystooppiseen science fiction -ympäristöön sijoittuvassa kirjassa Rand kehittelee sittemmin perustamansa filosofisen opin, objektivismin aatetta.

Randin kirjoista on sanottu (Nick Bolton, Vanity Fair 2016), että Randin kirjat pitäisi nimetä uudelleen seuraavasti: "It's O.K. to Be a Sociopath!" (On oikein olla sosiopaatti!).

[7]https://www.dissentmagazine.org/online_articles/ayn-rand-and-the-cruel-heart-of-neoliberalism/

Maailman valtiot ovat yksi toisensa jälkeen ottaneet käyttöön kollektivismin kantavana yhteiskunnallisena periaatteenaan. Yhdysvallat sinnittelee maailman viimeisenä kapitalistisena valtiona, vaikka lainsäädäntö on alkanut vaikeuttaa suuryhtiöiden toimintaa.

Suuryhtiöiden johtajistoa alkaa kadota jäljettömiin, viimeisenä kuparikaivosten suuromistaja Francisco D'Anconia. Taggart Transcontinental -rautatieyhtiön omistaja ja D'Anconian ystävä Dagny Taggart ryhtyy tutkimaan asiaa ja mystisen John Galt -nimisen miehen olemassaoloa. Hän päätyy lopulta Kalliovuorilla sijaitsevaan salaiseen laaksoon, jonne kadonneet liikemiehet ovat asettuneet asumaan. Hän tapaa myös John Galtin, joka on laakson johtaja ja joka selittää, että he ovat kyllästyneet ympäröivään maailmaan, jossa heidän työpanostaan ei arvosteta vaan käytetään hyväksi.

Kirjan loppupuolella Galt pitää radiossa pitkän puheen, jossa hän perustelee toimintaansa ja kehottaa kansalaisia jättämään tehottoman hallituksen ja yhteiskunnan normit omaan arvoonsa. Galt vangitaan, ja häntä aiotaan kiduttaa, mutta hänen kannattajansa vapauttavat hänet. Kirjan viimeisessä kohtauksessa New Yorkin kaupungin valot sammuvat, ja Dagny Taggart muistaa, että D'Anconia oli sanonut hänelle suunnitelmiensa käyvän toteen, kun näin tapahtuu.

Teosta on myyty varsin paljon, ja se nousi sittemmin, erityisesti 2000-luvun finanssikriisin myötä, uudelleen suosituksi.[8]

Kun maailma järkkyi on ollut huomattavan vaikutusvaltainen teos etenkin Yhdysvaltain konservatiivien ja libertaristien piireissä. Yhdysvaltain kongressin kirjaston ja Book of the Month Clubin vuonna 1991 toteuttamassa kyselyssä kirja sijoittui Raamatun jälkeen toiseksi, kun kysyttiin amerikkalaislukijoiden elämään eniten vaikuttanutta teosta.[9]

Modern Library -kustantamon online-rankingissa, jossa etsittiin sataa 1900-luvun parasta romaania, Kun maailma järkkyi sijoittui vuonna 1998 varhaisten internetin käyttäjien äänestyksessä ensimmäiseksi.[10][11]

Suomalaiset kriitikot suhtautuivat teokseen suomennoksen ilmestyessä varsin kriittisesti. Sitä sanottiin yltiökapitalistiseksi (Kyösti Niemelä, Helsingin Sanomat) ja "ahneuden ja itsekkyyden puolustuspuheeksi" (Heikki Haapavaara, Kauppalehti[3]). Näiden arvioiden vastapainona professori Risto Harisalo katsoo Kanavaan kirjoittamassaan arviossa, että Randia on ymmärretty väärin, että hän on tosiasiassa mainettaan parempi, inhimillisempi ja avarakatseisempi ajattelija. Hänen mukaansa Randin kriitikot ainakin Yhdysvalloissa ovat poliittisesti vasemmalla, minkä hän sanoo johtuvan siitä, että valtaosa maan yhteiskuntatieteilijöistä on vasemmistolaisia.[2]

Harisalo, kuten monet muutkin, kiittää Jyrki Iivosen erinomaista käännöstyötä ja arvostaa, että Iivonen on ryhtynyt valtavaan urakkaan.[2] Iivonen puolestaan luokittelee sen naiskirjallisuudeksi.[3]

Kirjaan perustuva elokuva Kun maailma järkkyi (Atlas Shrugged) sai ensi-iltansa vuonna 2011.[12]

Vuonna 2007 julkaistu tietokone- ja konsolipeli BioShock perustuu monilta osin kirjaan.[13][14]

  1. Rand, Ayn: Journals of Ayn Rand, s. 704. (toim. David Harriman) Dutton, 1997. ISBN 0-525-94370-6 (englanniksi)
  2. a b c Risto Harisalo: Miksi Ayn Rand on niin kova pala? Kanava, 6/2018, s. 49–51. Otavamedia.
  3. a b c Heikki Haapavaara: Wahlroosin suosikkiajattelija Ayn Rand loi kokonaisen aatesuunnan: yltiökapitalismin Kauppalehti. 30.12.2017. Viitattu 21.9.2018.
  4. 6.2 How long is Atlas Shrugged? (arkistoitu versio) Atlas Shrugged FAQ. Objectivism Reference Center. Arkistoitu 1.6.2010. Viitattu 9.1.2010. (englanniksi)
  5. The Lord of the Rings: 50th Anniversary, One Vol. Edition (Paperback) Amazon.com. Viitattu 9.1.2010. (englanniksi)
  6. Atlas Shrugged (Paperback) Amazon.com. Viitattu 9.1.2010. (englanniksi)
  7. Ayn Rand and the Cruel Heart of Neoliberalism Dissent Magazine. Viitattu 15.1.2024.
  8. The “Atlas Shrugged” index The Economist. 26.2.2009. Viitattu 9.1.2010. (englanniksi)
  9. Michael Shermer. The Mind of the Market. (2008). Times Books. ISBN 0-8050-7832-0, p. XX
  10. Headlam, Bruce: Forget Joyce; Bring on Ayn Rand The New York Times. 30.7.1998. Viitattu 9.1.2010. (englanniksi)
  11. 100 Best 2007. The Modern Library. Viitattu 9.1.2010. (englanniksi)
  12. Atlas Schrugged, Allmovie.com (englanniksi)
  13. Gaudiosi, John: Head Deep Into Bioshock The Washington Post. 12.10.2007. Viitattu 9.1.2010. (englanniksi)
  14. Hodges, Gary: Atlas Drowned The Village Voice. 28.8.2007. Arkistoitu 30.3.2009. Viitattu 9.1.2010. (englanniksi)