007 ja Kultasormi
| 007 ja Kultasormi | |
|---|---|
| Goldfinger | |
 Elokuvan juliste |
|
| Ohjaaja | Guy Hamilton |
| Käsikirjoittaja |
Richard Maibaum Paul Dehn |
| Perustuu |
Ian Flemingin romaaniin 007 ja Kultasormi |
| Tuottaja |
Harry Saltzman Albert R. Broccoli |
| Säveltäjä | John Barry |
| Kuvaaja | Ted Moore |
| Leikkaaja | Peter R. Hunt |
| Lavastaja | Ken Adam |
| Erikoistehosteet | John Stears |
| Pääosat |
Sean Connery Honor Blackman Gert Fröbe Harold Sakata Bernard Lee Desmond Llewelyn Cec Linder |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Britannia |
| Tuotantoyhtiö | United Artists |
| Levittäjä |
United Artists Netflix |
| Ensi-ilta |
17. syyskuuta 1964 29. tammikuuta 1965 (Suomi) |
| Kesto | 110 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 3 000 000 dollaria |
| Tuotto | 124 900 000 dollaria |
| Edeltäjä | Salainen agentti 007 Istanbulissa |
| Seuraaja | Pallosalama |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
007 ja Kultasormi (Goldfinger) on Guy Hamiltonin ohjaama James Bond -elokuva vuodelta 1964. Se on Bond-sarjan kolmas elokuva ja perustuu vuonna 1959 ilmestyneeseen Ian Flemingin romaaniin 007 ja Kultasormi. Se on kolmas elokuva, jossa Sean Connery näyttelee James Bondia, MI6:n agenttia 007. Elokuvan tuottivat Albert R. Broccoli ja Harry Saltzman. Guy Hamilton on ohjannut kolme muutakin Bond-elokuvaa (Timantit ovat ikuisia, Elä ja anna toisten kuolla ja 007 ja kultainen ase).
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvan alussa Bond on Miami Beachilla, johon CIA-agentti Felix Leiter tuo Bondille käskyn M:ltä. M vaatii Bondia vahtimaan Auric Goldfingeria. Bond saa selville, että Goldfinger huijaa korttipelissä käyttäen naisapuria, joka kiikareiden avulla kertoo hänelle vastustajan kortit. Bond saa aikaiseksi Goldfingerille 15 000 dollarin tappion, kun hän uhkaa tyttöä kutsumalla poliisit. Goldfinger kostaa tappamalla naisen hukuttamalla hänet kultamaaliin.[1]
Bond saapuu Lontooseen. Hän saa Englannin pankissa luennon kullasta, ja hänelle annetaan tehtäväksi todistaa epäilyt, että Goldfinger salakuljettaa kultaa maasta. Bond tapaa Goldfingerin golfkerholla, jossa Bond onnistuu voittamaan, vaikka Goldfinger huijaa. Goldfinger varoittaa Bondia sekaantumasta hänen asioihinsa, mutta varoituksesta huolimatta Bond seuraa häntä Sveitsiin.[1]
Bond kuulee ohimennen Goldfingerin puhuvan suunnitelma "Grand Slamista". Goldfingerin suunnitelmana on tainnuttaa hermokaasun avulla Fort Knoxin vartijat ja asettaa kultavarastoon ydinpommi. Kulta muuttuisi radioaktiiviseksi ja olisi hyödytöntä 58 vuotta, ja Goldfingerin oman kultavaraston arvo nousisi. Bond vangitaan kultavarastoon, josta hän onnistuu pääsemään pois, mutta joutuu kaksintappeluun Goldfingerin henkivartijan Oddjobin kanssa. Bond onnistuu kuitenkin lopulta sähköttää hänet kuoliaaksi. Taistelun jälkeen paikalle saapuu mies, joka sammuttaa pommin ajoissa. Bond lähtee lentokoneella valkoiselle talolle, matkalla hän huomaa Goldfingerin olevan samassa koneessa. Bond jää tappeluun hänen kanssaan ja saa Goldfingerin tiputettua alas koneesta paineilman avulla. Kone syöksyy alaspäin kovalla vauhdilla. Bond ja Pussy Galore laskeutuvat ajoissa laskuvarjolla alas koneesta, ennen kuin kone syöksyy mereen ja tuhoutuu.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Sean Connery | … | James Bond |
| Honor Blackman | … | Pussy Galore |
| Gert Fröbe | … | Auric Goldfinger |
| Michael Collins | … | Auric Goldfinger (ääni) |
| Shirley Eaton | … | Jill Masterson |
| Tania Mallet | … | Tilly Masterson |
| Harold Sakata | … | Oddjob |
| Bernard Lee | … | M |
| Desmond Llewelyn | … | Q |
| Martin Benson | … | Martin Solo |
| Cec Linder | … | Felix Leiter |
| Austin Willis | … | Simmons |
| Lois Maxwell | … | Moneypenny |
| Bill Nagy | … | Midnight |
| Michael Mellinger | … | Kisch |
| Peter Cranwell | … | Johnny |
| Nadja Regin | … | Bonita |
| Richard Vernon | … | Smithers |
| Burt Kwouk | … | Mr. Ling |
| Mai Ling | … | Mei-Lei |
| Varley Thomas | … | sveitsiläinen portinvartija |
| Margaret Dolan | … | Dink |
| John McLaren | … | prikaatikenraali |
| Robert MacLeod | … | atomialan asiantuntija |
| Victor Brooks | … | Blacking |
| Alf Joint | … | Capungo |
| Gerry Duggan | … | Hawker |
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan tuotantokustannukset olivat yhtä suuret kuin kahden edellisen elokuvan yhteensä, mutta siitä huolimatta sen tuotantokustannukset saatiin takaisin kolmessa viikossa, mikä oli alallaan ennätys.
Elokuvassa on useita kohtauksia, joiden asetelmat toistuvat myöhemmissä elokuvissa. Teema joka toistuu myöhemmissäkin osissa, on esimerkiksi kohtauksessa, jossa Goldfinger rehentelee samaan aikaan, kun lasersäde lähestyy Bondia jalkopäästä alkaen (eli sankari kuoleman vaarassa saa tietää viholliseltaan tämän juonesta).
Kuvaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvassa on muutama erikoisuus kuvauspaikkojen suhteen. Ensinnäkään Sean Connery ei matkustanut kuvauksia varten Yhdysvaltoihin, vaan kaikki kohtaukset kuvattiin Lontoossa Pinewood Studiosin tiloissa. Kun Bond kääntää valokatkaisijaa alaspäin saadakseen (yhdysvaltalaisen) hotellihuoneistonsa valot päälle ja löytää Jillin, kuvassa nähdään englantilainen valokatkaisija englantilaisessa äänitysstudiossa. Kirjailija Fleming kävi Kultasormen kuvauspaikoilla, mutta kuoli vuonna 1964 vain vähän ennen elokuvan julkistamista.
Toinen kuvauspaikkaan vaikuttanut tekijä oli turvallisuus. Elokuvan tekijöitä ei päästetty turvallisuussyistä Fort Knoxin sisäpuolelle. Kaikki linnakkeen sisäpuolen lavasteet suunniteltiin ja rakennettiin itse. Niiden suunnittelija Ken Adam ja koko tuotantoryhmä saivat kirjeen eräältä oikealta Fort Knoxin valvojalta, joka halusi onnitella tekijöitä eloisasta mielikuvituksesta. Kolmiulotteinen ja oikeaan mittakaavaan tehty pienoismallikartta, jota Goldfinger käytti opastaessaan elokuvassa iskun tekijöitä, on ollut näytteillä Fort Knoxissa.
Golfkerhokohtaus kuvattiin Stoke Poges Golf Clubilla Buckinghamshiressä. Kun Bond myöhemmin panee auton tutkan päälle, näytöllä nähdään kerhon todellinen sijainti.
Kuvauspaikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pinewood Studios
- Black Park, Buckinghamshire, England – öinen takaa-ajo autoilla
- Stoke Poges Golf Club, Buckinghamshire, Englanti
- Pilatus Aircraft -lentokonetehdas, Stans, Sveitsi
- Furkasola, Sveitsi
- Miami, Florida
- Louisville, Kentucky
- Fort Knox, Kentucky – vain ulkopuolelta.
Erikoistehosteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Erikoistehostesuunnittelija John Stears loi elokuvaa varten Bondin Aston Martin DB5:n, jossa on muun muassa kääntyvä rekisterikilpi ja heittoistuin.[2] Autoa on pidetty jopa maailman kuuluisimpana autona. Stears suunnitteli elokuvaan myös muun muassa tappavan laserin ja Oddjobin teräsreunaisen hatun.[3]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kainuun Sanomien kriitikon Pekka Erosen mukaan Kultasormi on monien nostalgiaan taipuvaisten mielestä Bond-elokuvista ikimuistoisin; ainakin siinä ovat mukana ensimmäistä kertaa kaikki Bond-elokuvien tutut elementit.[4] Tv-maailman kriitikko Lauri Lehtisen mukaan antoisa seikkailu on yllättävän uskollinen Flemingin tekstille[5].
British Film Instituten valitsemat asiantuntijat äänestivät Kultasormen vuonna 1999 yhdeksi kaikkien aikojen sadasta parhaasta brittielokuvasta.[6] The New York Timesin kriitikot valitsivat Kultasormen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[7]
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norman Wanstall sai vuonna 1965 parhaiden äänitehosteiden Oscar-palkinnon työstään elokuvassa. American Film Institute on palkinnut elokuvan neljä kertaa:
- Parhaasta elokuvasitaatista: ”A martini. Shaken, not stirred.” (suomeksi: Martini. Ravistettuna, ei sekoitettuna).
- Parhaasta laulusta: ”Goldfinger” eli Kultasormi, jonka esittää Shirley Bassey.
- Parhaasta roistosta: Auric Goldfinger.
- Jännittävimmästä elokuvasta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b James Bond Movies: Goldfinger 007james.com. Viitattu 1.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Honan, William H.: John Stears, 64, Dies; Film-Effects Wizard NYTimes.com. 4.7.1999 (päivitetty 7.7.1999). The New York Times Company. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Vallance, Tom: Obituary: John Stears 19.7.1999. Lontoo: The Independent. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Eronen, Pekka: Elokuvat. Kainuun Sanomat, 18.1.2014, s. 22.
- ↑ Lehtinen, Lauri: 007 ja Kultasormi. Päivän elokuvia, Tv-maailma 3/2014, s. 10.
- ↑ Best 100 British films – full list, BBC 23.12.1999. Viitattu 27.7.2016.
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 5.7.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 007 ja Kultasormi Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- MGM Goldfinger (englanniksi)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
