Kultasateet
| Kultasateet | |
|---|---|
 Etelänkultasade (Laburnum anagyroides) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Rosidit |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Alaheimo: | Faboideae |
| Suku: |
Kultasateet Laburnum Medik. |
| Katso myös | |
Kultasateet eli kultasadepensaat (Laburnum) on hernekasvien heimoon kuuluva kasvisuku. Suvun luonnonvarainen kasvualue sijaitsee Etelä-Euroopassa.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kultasateet ovat kesävihantia yksikotisia pensaita tai pieniä puita. Pituus on 2–10 metriä. Lehdet kasvavat kierteisesti ja ne ovat pitkäruotisia. Lehtilapa on kolmilehdykkäinen. Lehdykät ovat 3–8 cm pitkiä, soikeita ja melkein ruodittomia. Kukinto on riippuva latvaterttu. Kukat ovat kaksineuvoisia ja teriö keltainen. Hedelmä on palko.[1]
Lajit ja lajikkeita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laburnum alpinum – kaljukultasade
- Laburnum alpinum 'Pendulum' – riippakultasade
- Laburnum anagyroides – etelänkultasade
- Laburnum × watereri – tarhakultasade
- Laburnum × watereri 'Vossii' [2]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kultasateita viljellään koristeellisuutensa vuoksi suojaisilla kasvupaikoilla maan eteläosissa. Parhaiten menestyvä laji on kaljukultasade.[3] Kukinta-aika on kesä–heinäkuussa.
Kultasateilla koko kasvi ja etenkin sen siemenet ovat hyvin myrkyllisiä.[4] Tarhakultasateella ei kehity siemeniä tai siemenmuodostus on heikkoa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b L. Hämet-Ahti, A. Palmén, P. Alanko, P.M.A. Tigerstedt, M. Koistinen: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
- ↑ Pentti Alanko: Puut ja pensaat. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1988. ISBN 951-30-6967-2
- ↑ Myrkkykasvit ja -sienet