Kultaparatiisikaija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kultaparatiisikaija
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Paratiisikaijat Psephotellus
Laji: chrysopterygius
Kaksiosainen nimi

Psephotellus chrysopterygius
(Gould, 1858)

Synonyymit

Psephotus chrysopterygius

Katso myös

  Kultaparatiisikaija Wikispeciesissä
  Kultaparatiisikaija Commonsissa

Kultaparatiisikaija (Psephotellus chrysopterygius) on Koillis-Australiassa elävä uhanalainen kaijalaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 28 cm ja paino noin 56 g. Koiraan alapuolen väritys on turkoosinsininen, otsa ja hartiat keltaiset, päälaki ja niska mustat, vatsan ja pyrstön alapeitinhöyhenet punaiset valkoisin reunuksin, selkäpuoli ruskea ja yläperä turkoosi. Naaras on himmeämmän värinen. Nokka on harmaa, iiris tummanruskea ja koivet ruskehtavan harmaat. Nuori lintu muistuttaa väritykseltään naarasta.

Kultaparatiisikaijat elävät kahdella suppealla alueella Australian Cape Yorkin niemimaan sisämaassa. Sen elinympäristön ala on 2 900 neliökilometriä[2] ja populaation koko noin 2 000 yksilöä. Lajin kanta on pienentynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kultaparatiisikaija asuttaa puustoisia savanneja ja harvakasvuisia metsiä.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisääntymiskausi on toukokuusta tammikuulle. Pesä on termiittikeossa, johon molemmat puolisot kaivavat pesäonkalon. Naaras munii neljästä kuuteen munaa, joita se hautoo noin 23 päivää. Koiras käy ruokkimassa hautovaa naarasta ja ruokkii myös poikasia yhdessä naaraan kanssa. Poikaset jättävät pesän viiden viikon ikäisinä ja saavat aikuispuvun sulkasadossa, joka tapahtuu noin neljä kuukautta pesästälähdön jälkeen.

Kultaparatiisikaijat syövät ruohojen siemeniä, kukkia, silmuja ja mettä.

  1. BirdLife International: Psephotellus chrysopterygius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.4.2014. (englanniksi)
  2. BirdLife (englanniksi)