Kultaloistokaija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kultaloistokaija
Kultaloistokaijanaaras vasemmalla, koiras oikealla
Kultaloistokaijanaaras vasemmalla, koiras oikealla
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Loistokaijat Polytelis
Laji: anthopeplus
Kaksiosainen nimi

Polytelis anthopeplus
(Lear, 1831)

Katso myös

  Kultaloistokaija Wikispeciesissä
  Kultaloistokaija Commonsissa

Kultaloistokaija (Polytelis anthopeplus) on australialainen kaija.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 40 cm ja paino 150–206 g. Koiraan höyhenpuku on pääosin keltainen, päälaelta ja takaraivosta oliivinsävyinen, siiven pienillä peitinhöyhenillä on leveä punainen vyö, uloimmat siiven peitinhöyhenet sinimustat, käsisulkien ulkohöyty tummansininen ja siiven alapeitinhöyhenet keltaiset. Naaraan ja nuoren linnun väritys on enemmän vihertävän sävyinen ja reunimmaiset pyrstösulat ovat kärjen alapuolelta vaalean ruusunpunaiset. Nokka on korallinpunainen, koivet harmaat ja iiris oranssinruskea.

Kultaloistokaijoja on kaksi alalajia, joista nimialalaji anthopeplus elää Kaakkois-Australian sisämaassa, ja alalaji westralis mantereen lounaiskolkassa. Lajin kokonaispopulaatio on noin 21 500  yksilöä, joista 1 500 kuuluu westralikseen. Nimialalaji taantui voimakkaasti vuosien 1970–1990 välillä, mutta kanta on nyt osoittanut elpymisen merkkejä. Taantuminen johtui ihmisen aiheuttamasta elinympäristöjen tuhoutumisesta.

Kultaloistokaija ei ole yhtä suosittu häkkilintuna kuin loistokaija.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulva-alueiden eukalyptusmetsiköt ja läheiset pensaikkoalueet, esiintymisalueen lounaisosissa laji elää kaikenlaisissa metsähabitaateissa.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesintää tapahtuu elo-tammikuussa. Pesä on tavallisesti vesistön lähellä kasvavan eukalyptuksen syvässä kolossa. Naaras munii neljästä kuuteen munaa, tavallisesti neljä, joita se hautoo noin kolme viikkoa. Koiras tuo hautovalle naaraalle ruokaa pari-kolme kertaa päivässä. Poikaset jättävät pesän viiden viikon ikäisinä.

Ravinto koostuu hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä, marjoista, silmuista, kukista ja medestä. Erityisen suosittuja ovat eukalyptusten ja akasioiden siemenet. Kultaloistokaijat syövät myös vehnänjyviä ja ovat paikoin maanviljelijöiden riesana Lounais-Australiassa.

  1. BirdLife International: Polytelis anthopeplus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)