Kultakuore
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kultakuore | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Sillikuorekalat Argentiniformes |
Heimo: | Sillikuoreet Argentinidae |
Suku: | Argentina |
Laji: | silus |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Kultakuore (Argentina silus) on sillikuoreiden heimoon kuuluva, Pohjois-Atlantin syvien osien kala, joka elää noin 140–1440 metrin syvyydessä, tavallisimmin 150–550 metrissä. Sitä tavataan yleisimmin Norjan, Tanskan, Islannin, Ison-Britannian, Irlannin ja läntisen Kanadan alueilla, mutta myös Ranskassa, Portugalissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Kultakuore voi kasvaa 50 cm:n pituiseksi ja sen pituusennätys on 70 cm. Vanhin tavattu kultakuore oli 35-vuotias. Pääasiallisena ravintona on plankton ja pieneliöt, kuten katkat ja krillit, mutta joskus myös pienet kalat.
Kultakuore nousee syksyisin ja talvisin melko matalaan veteen [1]. Kutu tapahtuu rannikoiden lähellä keväällä ja kesällä [1]. Toukat ja mätimunat kulkevat virtausten mukana [1].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joseph S. Nelson (2006) Fishes of the World, 4th edition. Wiley. ISBN 0-471-25031-7. (luokittelu)
- Argentina silus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Erkki Halme: Pohjolan kalat värikuvina. (6. painos, s. 82) Porvoo: WSOY, 1986. ISBN 951-0-11584-3