Kultainen vasikka (näytelmä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kultainen vasikka on Maria Jotunin komedia vuodelta 1918.

Näytelmä kuuluu niihin Jotunin näytelmiin, joista vasta myöhemmin on tullut teatterien klassikkonäytelmiä. Sitä esitettiin vain lyhyen aikaa sen ilmestyttyä, ja sen varsinaiset esitykset alkoivat vasta pitkän tauon jälkeen toisen maailmansodan aikaan. Sen jälkeen se on ollut suosittu aiheensa pysyvän ajankohtaisuuden vuoksi. Muun muassa Tukholmassa sitä esitettiin 1990-luvulla nimellä Pengar, pengar, ja Suomen Kansallisteatterissa vuonna 2000.[1]

Näytelmän tapahtuma-ajankohta on ensimmäinen maailmansota, jolloin pulaa on ruoasta ja tavaroista. Monet etsivät ylellistä elämää keinottelulla, ja juuri rahasta tulee näytelmän epäjumala, Raamatun kultainen vasikka. Näytelmän näkyvän puolen taustalla on kyseessä ihmiskäsityksen ja elämäntavan murros: vapaus toteuttaa itseään, ja erityisesti Jotunia kiinnostaa naisen asema, naisen mahdollisuudet. Keskeinen ongelma on naisen ja miehen suhde, ja onko raha vai rakkaus lopultakin se olennainen päähenkilön elämässä.[1]

Eedith hylkää miehensä Jaakon rahan takia, mutta palaa kotiin kun mies on onnistunut rikastumaan. Jaakko on kuitenkin aikeissa antaa vaimolleen opetuksen tuhoamalla omaisuutensa.[1]

  1. a b c Klassikkogalleria, 26.10.2010