Kuljun työväentalo
| Kuljun työväentalo | |
|---|---|
 Kuljun työväentalo |
|
| Osoite | Tampereentie 290, 37560 Lempäälä |
| Sijainti | Lempäälä |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | hirsirakennus |
| Valmistumisvuosi | 1908 |
| Rakennuttaja | Kuljun työväenyhdistys r.y. |
| Urakoitsija | Talkoovoimin |
 |
|
Kuljun työväentalo on työväentalo Lempäälän Kuljun kylässä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuljun työväentalo rakennettiin ja valmistui vuonna 1908[1] Lempäälän kunnan Kuljun kylään talkoovoimin. Niilo Palander oli vuokrannut tontin työväeyhdistykselle. Tontti ostettiin yhdistyksen omaksi vuonna 1928.
Vuonna 1918 talolle oli majoitettuna ns. ”Kuljun komppania”.[2]
Elettiin levottomia aikoja, ja lehdissä kerrottiin talolla sattuneista tappeluista. Kesäkuussa 1929 työväentalolla järjestettiin tanssit, ja syntyi ankara tappelu. Paikallinen työmies oli juovuksissa. Paikalla olleiden kahden muun miehen kanssa syntyi riitaa, ja työmies otti puukon esiin. Toinen miehistä sai pahoja haavoja ja jouduttiin viemään sairaalaan.[3] Syyskuussa 1931 järjestettyyn iltamatilaisuuteen tuli lapualaisia miehiä, ja yksi tunkeutui sisään ilman lippua ja muutkin yrittivät synnyttää levottomuutta. Kun ei muu auttanut, he vetivät esiin parabellum-pistoolit ja ampuivat ihmisiä kohti 10–15 laukausta. Muuta vahinkoa ei kuitenkaan tullut kuin ikkunoita särkyi. Häiriönaiheuttajat poistuivat paikalta.[4] Syyskuussa 1933 sattui työväentalolla ampumistapaus, jossa muuan työmies haavoittui. Talolla oli järjestetty poikakutsut. Ampujan talolle tuonut autonkuljettaja vei hänet Tampereelle Viinikan poliisivartiokonttorille. Lääkärin mukaan haavoittuminen oli vakava mutta ei vienyt ammutulta henkeä, mutta kuula jäi selkään. Syytä ampumiseen ei löytynyt, eivätkä ampuja ja ammuttu tunteneet toisiaan.[5] Syyskuussa 1936 lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Kuljun työväentalon pihamaalla puukotti Kuljun työväenyhdistyksen puheenjohtaja Eino Arvid Täckman muuatta työmiestä käsivarteen. Puukottaja oli poliisin tuttu, sillä hän oli ollut Tampereen raastuvassa syytteessä uhkapelin harjoittamisesta ja samanaikaisesti Lempäälän kihlakunnanoikeudessa syytteessä viinanmyynnistä.[6] Vuosien 1939–1945 sotien jälkeen yhdistys päätti erota Suomen Sosialidemokraattisesta puolueesta ja liittyä yksimielisesti Suomen Kansandemokraattiseen liittoon, SKDL 22.12.1946 pidetyssä kokouksessaan.
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hirsirunkoinen rakennus on nykyisin laudoin vuorattu ja maalattuna edelleen punaiseksi. Talossa on juhlasali, josta näyttämö on purettu vuonna 1974. Ravintola, keittiö, eteinen, naistenhuone, asuintila ja kokoushuone ovat edelleen rakennuksessa. Talossa on öljylämmitys. Rakennuksen koko on 240 m² ja tontin koko on 10 000 m².[7] Seurantalot-sivuston mukaan salissa on näyttämö ja takahuone. Rakennuksessa on myös talonmiehen asunto.[1]
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennus on ympärivuotisessa käytössä, ja tilat ovat vuokrattavissa.[1] Tilaa työväentalolla on noin 130 hengelle.[8] Talossa on esteetön sisäänpääsy ja kulku tilasta toiseen siirrettävän rampin avulla, mutta muuten se ei ole esteetön, esimerkiksi wc-tilan suhteen.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalske, Marja: Lempäälä ajan virrassa. Vammala: Lempäälän kunta, 1999.
- Jarmo Heikkilä: Kuljun työväentalosta ja sen eri vaiheista/Työväentaloista ja niiden historiasta. Määritä julkaisija!
- Båsk-Ekholm, Katja & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kuljun työväenyhdistys seurantalot. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ Mukana olleet muistelma (Kuljun taistelu 25.3.1918) 1.3.1937 NO 3 s. 7. Keski-Suomen Suojeluskuntalainen.
- ↑ Kuljun työväentalolla ankara tappelu Lempäälän Sanomat. 22.6.1929 NO 24 s. 2.
- ↑ Lapualaiset hulinoineet Lempäälässä Kansan Lehti. 15.9.1931 NO 212 s. 1.
- ↑ Miestä ammuttu 26.9.1933 NO 258 s. 4. Aamulehti.
- ↑ Muutamalla rivillä 18.9.1936 NO 38 s. 4. Pieksämäki.
- ↑ Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Juhlatilat Visit Lempäälä. Viitattu 4.11.2022.
- ↑ Kuljun työväentalon saavutettavuustiedot Pirkan opisto. Viitattu 4.11.2022.