Kuitubetoni
Kuitubetoni on kuiduilla vahvistettua betonia, joko perinteisen tankoraudoituksen lisänä tai tankojen korvaajana. Kuidut vahvistavat tankoraudoituksen tapaan betonin vetolujuutta, jotta betoni ei halkeaisi tai rakenneosa katkea niin helposti.[1]
Kuitutyypeistä yleisin on teräskuitu, mutta markkinoille on tulossa yhä enemmän mm. polymeeri- ja lasikuituja.
Kuitubetonin yleisimpiä käyttökohteita ovat ruiskubetonit, pintabetonit, maanvaraiset laatat ja paalulaatat. Kuitubetonia on käytetty myös mm. seinissä, pilareissa, välipohjalaatoissa, ulkotilojen laatoissa (kuten jalkakäytävät) sekä erilaisissa betonituotteissa, kuten kaivonrenkaissa. Suomessa kuitubetonin käyttö on ollut vähäisempää kuin esimerkiksi naapurimaissa, sillä kotimaisten suunnitteluohjeiden saatavuus on ollut heikkoa. [2]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuitujen käyttö perustuu työmaalla saataviin etuihin: raskaita teräsverkkoja ja tankoja ei tarvitse kuljettaa tai kasata yhtä paljon tai jopa ollenkaan. Kuidut sekoitetaan betoniin jo valmistusvaiheessa. Ne tuovat betoniin lisähintaa, mutta säästävät aikaa ja rahaa työmaalla.
Kuidut voivat korvata betonin raudoituksen tietyin edellytyksin, mutta ne voivat toimia myös tankoraudoituksen lisänä. Esimerkiksi kantavissa, sortumavaarassa olevissa rakenteissa edellytetään vähintään onnettomuusraudoitusta, joka toteutetaan tankoraudoitteena. Myös esimerkiksi pilarien yläpäät ja laatan reunat saatetaan vahvistaa tangoilla, jotta betonirakenne ei lohkeilisi. Palkkien taipumaraudoitus toteutetaan tankojen avulla mutta kuidut toimivat palkeissa hyvänä leikkausraudoituksena.[3]
Kuitubetonin lujuus perustuu jäännöstaivutusvetolujuudelle. Se tarkoittaa sitä, että betonin jo haljettua kuidut eivät anna halkeaman avautua. Toisin sanoen kuidut tekevät betonista sitkeän. Mikäli rakenteeseen on asetettu tiukka halkeilurajavaatimus, kuitujen käyttöä ilman tankoraudoitusta ei suositella.[4]
Käyttökohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuitubetonia käytetään Suomessa yleisimmin maanvaraisiin laattoihin, paalulaattoihin, ruiskubetoniin ja pintabetonilattioihin. Ulkomailla on toteutettu vaativimpiakin kohteita, kuten Virossa sijaitseva 16-kerroksinen Rocca Tower, jossa on käytetty kuitubetonisia välipohjia. [2]
Kuitubetoni soveltuu myös betonituotteisiin, kuten kaivonrenkaisiin ja pihalaattoihin. Kulkuväylissä ja muissa ulkotilojen laatoissa kuitubetoni toimii myös. Esimerkiksi polyymerikuidut (eli muovikuidut) soveltuvat kulutuspinnoille hyvin, sillä polymeerikuidut eivät ole niin suureksi haitaksi pintaan noustessaan kuin teräskuidut. [5]
Kuitubetonissa ei tarvitse huolehtia terästankojen vaatimista betonipeitteistä eli suojaetäisyyksistä. Rasitusluokasta riippuen terästankojen ja betonipinnan välissä täytyy olla betonia jopa useita senttimetrejä, joka pakottaa betonirakenteen tiettyyn paksuuteen. Pelkkiä kuituja käytettäessä tätä vaatimusta ei ole, ja se mahdollistaa ohuemmat rakenteet esimerkiksi betonisten ulkoseinäelementtien ulkokuorissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuitubetoni www.betonitieto.fi. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ a b Betoni Betoni. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Kantavat kuitubetonirakenteet Betonitieto.fi. Suomen Betoniyhdistys ry. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ By 66 Teräskuitubetonirakenteet 2018. Suomen Betoniyhdistys Ry, 2018.
- ↑ Polymeerikuidut betonissa 2012. Suomen Betonilattiayhdistys ry, 2012. Teoksen verkkoversio.