Kuhmoisten työväentalo
| Kuhmoisten työväentalo | |
|---|---|
| Kirkonkylän työväentalo Orimäki | |
| Osoite | Syrjänmäentie 6 |
| Sijainti | Kuhmoinen |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1923 |
| Suunnittelija | Aleksanteri Heino |
| Rakennuttaja | Kuhmoisten Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Kuhmoisten Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 270 m² |
 |
|
Kuhmoisten työväentalo on Kuhmoisten kirkonkylässä sijaitseva työväentalo. Peltoaukean keskellä sijaitsevalla rakennuksella on maisemallista arvoa, ja työväentalona se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Kuhmoisten kirkonkylän suurten tilakeskusten Muurilan ja Katajamäki-Nuutilan väliin jäävä työväentalo muodostaa yhdessä tilojen kanssa maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, yhtenäisen maatalousmaiseman, jolla on historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuhmoisten työväenyhdistys perustettiin vuonna 1902. Yhdistyksen perustajajäsenet olivat lähinnä käsityöläisiä ja muita oman ammatin harjoittajia. Alku oli hankala ja marraskuussa 1904 maksavien jäsenten määrä oli laskenut kolmeen.[1][2]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tontti omaa taloa varten saatiin Elli ja Kalle Tervalalta Muurilan talosta. Muistitiedon mukaan yhdistys maksoi tontista yhden markan, jonka Muurilan tilan isäntä antoi lahjoituksena takaisin yhdistykselle. Yhdistys sai rakennusaineet keräyksillä, ja jonkin verran tavaraa ostettiin Kuhmoisten sahalta. Työväentalo valmistui vuonna 1923. Talon suunnitteli Aleksanteri Heino, jolla oli oma puusepänverstas työväentalon tontin lähellä. talo rakennettiin pääasiassa talkoilla, mutta työssä käytettiin myös urakkamiehiä. lähde?
Hirsirunkoinen talo vuorattiin peiterimoitetulla pystylaudoituksella vuonna 1954. Talo oli alun perin maalattu punaiseksi, vuonna 1966 se maalattiin vaaleaksi. Vuoraamattomat sisäseinät paneloitiin alaosastaan ja tapetoitiin yläosastaan vuonna 1927. Paneloitu sisäkatto peitettiin akustiikkalevyillä vuonna 1958. Pärekatto vaihdettiin huopakatoksi ja sisäänkäynnin kohdalla ollut torni purettiin 1930-luvun lopulla. Talossa on juhlasali, näyttämö, ravintola, keittiö, eteistilat ja asuinhuone. Talossa ei ole sisävessoja.[3][2]
Taloa on kunnostettu 2010-luvulla mm. ulkomaalauksella ja ikkunoita kunnostamalla. Oman käytön lisäksi talolla on pidetty erilaisia tapahtumia: kirpputoreja, sadonkorjuujuhlia, lastentapahtumia ja joulumyyjäisiä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Työmies 15.3.1905 no 62 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 22.4.2022.
- ↑ a b Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa kyppi.fi. 1979. Viitattu 22.4.2022.
- ↑ Pirkanmaan maakuntamuseo: Rakennetun ympäristön kohde: Kirkonkylän työväentalo Orimäki siiri.tampere.fi. Viitattu 22.4.2022.
- ↑ Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karhila, Anna: Kuhmoisten työväentalo viiden kauneimman joukkoon Kuhmoisten Sanomat. 16.3.2017. Viitattu 21.8.2022.