Kubija järv
| Kubija järv | |
|---|---|
 Järven ruovikkoiset rannat syyskuussa 2017 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Tamulan järven valuma-alue |
| Laskuoja | Haraku oja Tamulaan [1] |
| Järvinumero | VEE2137800 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 73,3 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 2,502 km [1] |
| Pinta-ala | 16,5 ha [1] |
| Tilavuus | 0,00034 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 2,5 m [1] |
| Suurin syvyys | 5 m [1] |
| Valuma-alue | 12,6 km² [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Kubija järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kubija järv (myös Kublitsi järv)[2] on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on 850 metriä pitkä ja 200 metriä leveä ja sen pinta-ala on 15 hehtaaria. Se sijaitsee Võrun ja Meegomäen välissä ja osa pohjoispuolella sijaitsevan Võrun taajama-alueista ulottuu järven itärannoille. Järven pohjoispuolella kulkee Kubja tee, joka lähtee Võrun keskustasta. Järvi ja sen lähialueet ovat Virossa tunnettua kesäloma-aluetta, jossa on hotelli- ja mökkimajoitusta, kylpylähotelli ja erilaisia luontoaktiviteettejä kuten kävely- ja hiihtoreitistö, hyvin varusteltu uimaranta ja frisbeerata. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 2,5 metriä ja suurin syvyys 5 metriä. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,000340 kuutiokilometriä eli 0,34 miljoonaa kuutiometriä. Järvessä ei ole saaria. Järven rantaviivan pituus on 2,5 kilometriä. Sen rannat ovat matalaa hiekkapohjaista lehtimetsikköä, jota asutus rikkoo voimakkaasti.[1][2]
Järven luokittelu ja luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[2]
Järven rannat ovat loivia hiekkarantoja, jotka etenkin eteläosissa jatkuvat mäntyvaltaisena kangasmetsänä kauemmaksi rannoilta. Sen rannat ovat hiekkaa tai soraa, mutta syvemmällä on järvessä mutapohja. Järven vesi virtaa hitaasti ja sen vesi vaihtuu keskimäärin 12 kertaa vuodessa eli 30 päivän välein. Vesi on peräisin tulevista ojista, mutta myös järven pohjassa ja rannoilla pulppuavista lähteistä. Järven itärannalla on arteesisia kaivoja, joista vesi suihkuaa paineella puolen metrin syvyydestä ilmaan 3–4 metrin korkeuteen. Järven vedenväri on kellertävänvihreää ja sen näkösyvyys on 1,4 metriä. Vaikka osa sen vedestä tulee lähteistä, on vesi kuitenkin kesäisin lämmintä. Vuonna 1970 tutkittiin järven vesikasvillisuus. Järvestä löydettiin 23 eri kasvilajia. Järvi on myös kalarikas. Yleisimmät lajit ovat särki, pasuri, lahna, ahven, suutari ja hauki. Vähäisiä määriä esiintyy myös kuhaa, salakkaa, kiiskeä ja ruutanaa. Harvinaisia lajeja ovat ankerias ja hopearuutana. Rapua ei järvessä esinny.[3]
Kubija järven Natura 2000 -alue (tunnus EE0080627) on 17,5 hehtaarin kokoinen ja se sisältää koko järven sekä kaakossa sijaitsevan Vähkjärven.[4]
Vesistösuhteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kubija järven vedenpinta on patoamalla säännöstelty 73,3 metrin korkeuteen mpy. Sen valuma-alueen tärkeimpiä tulo-ojia ovat eteläpäähän laskeva Vähkjärven laskuoja ja lounaisrantaan laskeva Kubija oja. Vähkjärven kautta laskevat myös pienet lammet esimerkiksi Edejärv ja Peräjärv. Länsirantaan laskeva Kubija ojan valuma-alue on järvetön, mutta eri maatilat ovat padonneet sen uomaa saadakseen pienen patolammen talousvettä varten. Itärantaan laskevaan ojaan on rakennettu pato, jonka taakse jää Kubija paisjärv. Sen vedenpinnan korkeus on 75,4 metriä mpy. Järven valuma-alueen laajuus on 13 neliökilometriä. Pohjoispäässä sijaitsee Veskijärv, jonka vedenpinta on 72,7 metriä mpy. Veskjärven luoteisranta on padottu tien alle. Kubija järven laskuoja on Haraku oja (eli Meegomäe oja) ja se alkaa järven pohjoisosasta, virtaa mahdollisesti Veskijärven kautta ja alittaa sitten heti Kubjan tien. Haraku oja laskee Tamula järveen, joka sijaitsee 1,3 kilometriä pohjoiseen. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][2]
-
Luontainen kaislaranta, kesäkuu 2010 -
Yleisen uimarannan laituria, syyskuu 2017 -
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Keskkonnaregister: Kubija järv (vee2137800) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d e Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kubija järv (Kubja järv), kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 19.8.2020
- ↑ Kubija järv, Natura 2000- standard data form, viitattu 19.8.2020
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kubija järv Wikimedia Commonsissa
