Kubanin portaat

Kubanin portaat on eräs hävittäjälentäjien käyttämä ilmataistelutaktiikka. Sen kehitti venäläinen hävittäjälentäjä Aleksandr Pokryškin. Hän muotoili sen Kubanin luona käytyjen ratkaisutaistelujen aikana natsi-Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon.[1] Siinä on piirteitä suomalaisten varsinkin jatkosodan alussa omaksumasta heiluritaktiikasta sekä Thach weavesta. Kubanin portaita käytettiin sovelletusti jopa vielä Korean sodassa.[2]
Kubanin portaat perustuu nopeaan hyökkäykseen ja pikaiseen irtautumiseen ilmataistelusta. Siinä pyritään hyödyntämään suuremman lentokorkeuden ja korkeamman lentonopeuden tuomia etuja vastustajaan nähden. Avainsanat tässä tekniikassa ovat: "korkeus-nopeus-liike-tulitus" (ven. vysota-skorost-manjovr-ogon). Ratkaisevaa oli, että rintamalle taistelukäyttöön saatiin riittävän suorituskykyisiä lentokoneita, joista ratkaisevia olivat MiG-3 eräänä ensimmäisistä neuvostovalmisteisista ja englantilaiset sekä amerikkalaiset Lend-Lease -aseapuna toimitetut taistelukoneet.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- George Mellinger & John Stanaway: Bell P-39 ässät. Osprey/Koala-Kustannus, 2002.
- http://www.historyofwar.org/articles/weapons_P-39_Airacobra_Soviet.html
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mellinger & Stanaway, 2002: s. 62
- ↑ Mellinger & Stanaway, 2002: s. 60-63.
- ↑ http://www.historyofwar.org/articles/weapons_P-39_Airacobra_Soviet.html Viitattu 1.12.2019.