Kristillinen kasvatus
Kristillinen kasvatus on kristilliseen uskoon kasvattavaa uskontokasvatusta. Kirkossa kasvatuksen tehtävä on muun muassa kristillisen perinteen siirtäminen, edellytysten luominen hengelliselle elämälle ja vakaumuksen vahvistaminen. Kristillinen kasvatus sisältää asenteiden tapojen ja taitojen opettamista, tunteiden käsittelyä sekä tahdon suunnan ohjaamista.
Kristillinen kasvatus saa piirteensä kristillisestä arvomaailmasta. Kasvatustehtävä on maallisella hallinnolla ja osana lakia. Raamatusta ei löydy yksityiskohtaisia ohjeita ihmisen kasvatuksesta. Kasvatuksen päämääränä nähdään ihmisen pysyminen Jumalan läheisyydessä ja Jumalan kuvana. Kristillinen ihmiskäsitys hyväksyy ihmiseen vaikuttamisen kasvatuksessa, jos menetelmät ja tavoitteet ovat moraalisesti oikeita. Kasvatusta pidetään tärkeänä ja erittäin vastuullisena toimintana, koska kasvatuksen kohde nähdään arvokkaana Jumalan luomistyönä. Kasvattajan täytyy nähdä kaikki yksilöt samanarvoisina, kasvatustapahtumassa tulee siksi ottaa huomioon kaikki ryhmän jäsenet. Kasvattajalla täytyy olla selkeä Raamattuun pohjautuva ihmiskäsitys, jota hän työssään soveltaa joko tietoisesti tai tiedostamatta.[1]
Aihepiiriä on käsitelty Kristillinen kasvatus -lehdessä, jonka viimeinen numero ilmestyi vuonna 2012.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kalijärvi, Sari; Muranen, Tanja: Opettajien ihmis- ja kasvatusihanne ihmiskäsitysajattelussa, s. 23-24. Pro gradu: Jyväskylän yliopisto, 2004. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 17.2.2015).
- ↑ Sakasti.evl.fi (Arkistoitu – Internet Archive) (sisältää linkit digitoituun lehteen)
- ↑ Fennica-tietokanta[vanhentunut linkki]