Kragaleus
.jpg)
Kragaleus (m.kreik. Κραγαλεύς, lat. Cragaleus) oli kreikkalaisessa mytologiassa paimen, joka paimensi Messeniassa. Jumalat Apollon, Artemis ja Herakles pyysivät häntä ratkaisemaan, kenen valtapiiriin Ambrakian kaupunki kuuluisi. Kragaleus päätti kiistan Herakleen eduksi. Silloin Apollon suuttui ja muutti miehen suureksi kiveksi.
Tarina Antoninuksen mukaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myyttisistä muodonmuutoksista kertovassa teoksessaan Metamorfōseōn synagōgē Antoninus Liberalis käytti lähteinään kreikkalaisen runoilijan Nikandroksen teosta Metamorfosis sekä historioitsija Athanadaksen teosta Ambrakika.[1]
Kragaleus oli Dryopsin poika. Dryops puolestaan oli joenjumala Sperkheioksen ja Polydora-nimisen danaidin poika. Kragaleus oli tarinan tapahtuma-aikaan jo vanha mies ja maineeltaan oikeudenmukainen ja viisas. Apollon, Artemis ja Herakles kiistelivät Epeiroksessa nykyisen Ártan paikalla sijainneen Ambrakian omistuksesta ja esittäytyivät Kragaleukselle pyytäen tätä päättämään kenelle kaupunki kuuluu.[1]
Apollonin mukaan kaupunki kuului hänelle, koska hänen poikansa Melaneus oli vallannut koko Epeiroksen. Apollon oli hankkinut tukijoita ambrakialaisten puolelle näiden sotiessa epeiroslaisia vastaan ja lisäksi hänen oraakkelinsa ansiosta kaupunkilaiset nousivat sitä hallinnutta tyrannia Falaikusta vastaan. Vaikka Apollon oli sotkeutunut kaupungin politiikkaan useita kertoja ja monin tavoin, hän oli myös tuonut kaupunkiin lakeja, järjestystä ja oikeudenmukaisuutta.[1]
Artemis esitti perusteeksi sen, että hän oli aiheuttanut tyrannin kuoleman asettamalla tämän eteen leijonanpennun, jonka emo syöksyi metsästä Falaikuksen kimppuun surmaten tämän. Kaupunkiin oli pystytetty Artemista esittävä metsästäjäpatsas, jonka juurella seisoi leijonanpentua esittävän veistos.[1]
Herakles puolestaan esitti, että Ambrakia ja koko Epeiros kuuluvat hänelle. Hän oli voittanut kaikki alueen kansat, jonka jälkeen sinne olivat asettuneet korinttilaiset, jotka Heraklesin mukaan polveutuivat kaikki hänestä. Nämä korinttilaiset olivat myös perustaneet Ambrakian.[1]
Kragaleus kuunteli jokaisen esityksen loppuun saakka, ja lopulta tuomitsi kaupungin kuuluvan Herakleelle. Apollon raivostui tästä niin, että kosketti paimenta ja muutti hänet kiveksi siihen paikkaan, jossa hän seisoi. Ambrakialaiset pitivät Apollonia pelastajana, mutta tunnustivat kaupungin kuuluvan Herakleelle ja hänen jälkeläisilleen. Herakleelle pidetyn vuotuisan juhlan lopuksi he tekivät uhrauksia myös Kragaleukselle.[1]
Ovidiuksen teoksessa Muodonmuutoksia olevan tarinan mukaan Aineias troijalaisineen vieraili Ambrakiassa, jossa he tutustuivat paikallisiin nähtävyyksiin. Yksi näistä oli kivi, joksi Kragaleus oli muutettu.[2]
Tulkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Englantilainen 1800-luvun kääntäjä ja antiikintutkija Henry Thomas Riley piti mahdollisena, että Kragaleus osoitti valinnallaan ambrakialaisten arvostavan sota-ansioita taiteiden ja tieteiden sijaan.[3]
Kragalidit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kragaleus antoi nimen kragalidien heimolle, ja myös heimon asuinalueelle Kraugallionille. Kragalidit osallistuivat ensimmäiseen pyhään sotaan 500-luvulla eaa. Mytologiassa he olivat tuolloin asettuneet Herkuleen vastapuolelle. Kragaleuksen tarinaa pidetään mahdollisena osoituksena siitä, että aiemmin Kreikan mytologiassa heimoa ja puolijumalaa pidettiin liittolaisina.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antoninus (Liberalis), Francis Celoria: The Metamorphoses of Antoninus Liberalis: A Translation with Commentary. Psychology Press, 1992. ISBN 0415068967
- McInerney, Jeremy: The Folds of Parnassos: Land and Ethnicity in Ancient Phokis. University of Texas Press, 2010. ISBN 0292786301
- Riley, Henry Thomas: The Fasti, Tristia, Pontic epistles ... (The Metamorphoses. The Heroides ... the Amours ... and minor works) of Ovid. H. G. Bohn, 1851.
- Simpson, Michael: The Metamorphoses of Ovid. Univ of Massachusetts Press, 2003. ISBN 1558493999
- Tamm, John A.: Herakles in Attic Vase-painting of the Peisistratean Period. McMaster University, 1995.