Kovjoen vesistö
| Kovjoen vesistö (Suomen päävesistö: 45) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjanmaa |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kovjoen vesistö (45) |
| Vesistöjako |
Kovjoen alaosan alue (45.001), Kovjoen keskiosan alue (45.002), Åvistån valuma-alue (45.003), Träskbäckenin valuma-alue (45.004), Dalasbäckenin valuma-alue (45.005) |
| Laskujoki | Kovjoki |
| Laskupaikka | Pietarsaari, Luodonjärvi, Perämeri [1] |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 291,51 km² [2] |
| Järvisyys | 0,66 % [2] |
| Alueen pituus | 35 km [3] |
| Alueen leveys | 13 km [3] |
| Pääuoma | 52 km [3] |
| Keskiylivirtaama | 20 m³/s lähde? |
| Keskivirtaama | 2,4 m³/s lähde? |
| Keskialivirtaama | 0,1 m³/s lähde? |
 |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kovjoen vesistö (vesistöaluetunnus 45) on Suomen päävesistöalue, jonka laskujoki Kovjoki laskee ensin Luodonjärveen ja sielät sitten Perämereen. Vesistöalueen pinta-ala on 291,51 neliökilometriä ja sen järvisyys on 0,66 %. Valuma-alue on Luodonjärven rannasta mitattuna 326 neliökilometrin suuruinen [4]. Vesistöalueen alarajana on Varsinaisen Perämeren vesistöalue (99), joka siis laskee Perämereen.[5][2][1][6]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistön sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kovjoen vesistöalue sijaitsee Lappajärven luoteispuolella lähellä merenrantaa. Sillä on karkeasti suorakaiteen muotoinen valuma-alue, johon sisältyy pohjoisessa osa Pietarsaaren keskustaajamasta. Kovjoen alajuoksun osuudet kuuluvat sekä Uuteenkaarlepyyhyn että Pedersöreen. Joki mutkittelee kuntarajan yli toistuvasti ja pääuoma alkaa kuntarajan tuntumassa sijaitsevasta Kauhajärvsjönistä. Valuma-alue levittäytyy kummankin kunnan alueelle, mutta pysyy siellä. Kovjoen vesistöalue rajautuu idässä Purmonjoen vesistöalueeseen (46), etelässä Lapuanjoen vesistöalueeseen (44), sekä rannikon lähellä lännessä ja pohjoisessa Perämeren rannikkoalueeseen (84). Alajuoksulla viimeinen kanava laskee Luodonjärveen, joka on merestä järveksi patoamalla muodostettu tekojärvi. Luodonjärvi kuuluu jo Varsinaisen Perämeren vesistöalueeseen (99).[5][1][6]
Vesistöalueen jako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueen kolmannessa jakovaiheessa on seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy ylempänä sijaitsevaan vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä niin, että ylin yhtyy lähempänä alajuoksua [5][2]:
- Kovjoen alaosan alue (45.001) → Sandsundsfjärden → Luodonjärvi → Perämeri
- Dalasbäckenin valuma-alue (45.005)
- Kovjoen keskiosan alue (45.002)
- Åvistån valuma-alue (45.003)
- Träskbäckenin valuma-alue (45.004)
Vesistöalueen maankäyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöalueen määnkäyttö on seuraavanlaista. Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 77,5 %, maatalousalueita 13 %, kosteikkoja ja soita on 6 % ja rakennettuja alueita on 3 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 0,5 %. Metsä- ja suoalueita leimaavat tiheä ojitus, jolla maanpohjaa kuivataan. Talven lumet sulaavat ojiin ja aiheuttavat nopeasti leviäviä tulvia. Vesistöalueen asutus muodostuu Pedersören ja Uudenkaarlepyyn asukkaista, joita oli vuonna 2009 18 291 ja vuoden 2025 ennusteessa 20 076 asukasta.[7]
Virtaamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kovjoen laskennalliset virtaamat vuonna 2019 |
|---|
Kovjoen virtaamia ei ole mitattu erikseen ja tässä esitetäänkin vain limnologien Kruunupyynjoen vuoden 2019 virtaamista suhteuttamalla lasketut virtaama-arviot (kuvaaja). Vuoden keskivirtaamaksi saatiin 2,4 kuutiometriä sekunnissa (MQ, m³/s), keskiylivirtaamaksi 20 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaamaksi 0,1 m³/s (MNQ). Oheisessa kuvaajassa on vuoden 2019 kuukausittaiset keskivirtaamat. Vuosi 2019 ei ole sikäli normaali, että talvella virtaamat ovat lumettomuudesta johtuen varsin suuret kun taas edellisenä vuonna oli paljon lunta. Kevättulva alkoi maaliskuun lopulla ja se oli huhtikuussa ja vielä toukokuussakin varsin raju. Vuoden 2019 syksyllä oli kuvaajan perusteella voimakkaita tulvia.[8]
Vesistöalueen koskia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesihallituksen koskiluettelossa pääuomassa ilmoitettiin Bergforsenin pudotukseksi ilmoitettiin 2,5 metriä ja kosken pituudeksi 50 metriä. Koskessa on toiminut saha ja vesimylly. Dalabäckenissä on Klackforsenissa toiminut mylly.[9]
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kovjoen pääuomalla on monia nimiä sen eri osuuksilla. Luultavasti vanhin käytetty nimitys on ollut Kov å tai Kovjoki. Joki virtaa aikoinaan hyvin soistuneen alueen läpi, joka on nykyään tiheästi ojitettua ja joenvarresta paikoitellen peltomaaksi raivattua. Kovjoen kylän yläpuolella joki virtaa aution, mutta tiheästi ojitetun, suoalueen läpi. Tätä osuutta kutsutaan paikallisesti myös nimellä Långängsån. Yläjuoksulla joki ikään kuin muodostuu usean pienemmän virtaveden yhtyessä toisiinsa. Kohta sijaitsee 44 kilometriä joen suistosta mitattuna. Siellä yhtyvät suurimpina ojina idästä tuleva Träskbäcken ja kaakosta tuleva Åvista å toisiinsa. Tätä voi pitää Kovjoen nimeä kantavan uoman alkukohtana. Åvista å on Kovjoen pääuoman jatke yläjuoksulla, sillä sen valuma-alue on 41 neliökilometriä, kun se Träskbäckenillä on vain 20 neliökilometriä [4]. Åvista å alkaa siellä sijaitsevasta Kauhajärvsjönistä. Alajuoksulla pääuoman nimet ovat historiallisesti uudempia. Maankohoaminen on siirtänyt joen suistoa kauemmaksi luoteeseen päin. Tulvantorjunnan nimissä siellä tehdyt uoman ruoppaukset ja kanavien oikaisut ovat muuttaneet luontaista virtausta. Sundbyn kohdalla jokea kutsutaan myös nimellä Sundbyå ja alempana lähellä pientä Sandsundsfjärdenin järveä sitä kutsutaan nimellä Sundbäcksån. Järven jälkeen on vielä nimetön kanava, jolla Kovjoen pääuoma laskee Luodonjärveen.[1][6]
Pääuoman sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kovjoki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääuoman alin osuus muodostuu Kovjoesta, jonka sivujoet on kerätty alla näkyvään taulukkoon, ja latvoilla Åvista åsta. Etäisyydet suistosta tarkoittaa etäisyyksiä Luodonjärven rannasta.[1]
| Sivu-uoman nimi |
Pääuoman kohta |
Etäisyys (km *) |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Taulukkoon on otettu mukaan Leden, joka ei kuulu vesistöalueeseen. | |||||||
| Leden | Östensö | 2 | 2,2,2,2,–,– | ||||
| Granholmsbäcken | Remsan | 5 | 13 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| oja Lövössä | Lövö | 6 | 11 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Myrsbäcken | Sundby | 13 | 11 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Vannäsröslbäcken | Vannäsback | 19 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Dalasbäcken | Kovjoki | 20 | 25 | 90 | 2,2,2,[7],–,3 | ||
| Träskesbäcken | Kovjoki | 21 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| oja Purmomossenista | Långänsån | 26 | 9 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| oja Åblandssjönistä | Västerbacka | 34 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| oja Kyrkotmossenista | Västerbacka | 34 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Mörbäcken | Skutas | 35 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Kalibäcken | Sveden | 38 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| oja Rundsjönistä | Markby | 41 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Träskbäcken | Marken | 44 | 20 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Kovjoki alkaa tässä taulukossa Åvist ån ja Träskbäckenin yhtymäkohdasta. Åvist å latvauomineen on 8 kilometriä pitkä. Ne alkavat Kauhajärvsjönistä. | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([10])
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kovjoen yhteydessä usein mainittuja Luotojärvi ja Sandsundsfjärden eivät lueta mukaan Kovjoen vesistöalueen vesistöihin. Kun vesistöalueen järvisyys on alle prosentin, niin seuraavat vähälukuiset järvet kuuluvat niihin. Kovjoen alajuoksun läheltä löytyy Degernästräsket (15 ha), jonka laskuoja Myrsbäcken yhtyy Kovjokeen Sundbyssä. Keskijuoksulla sivuojien valuma-alueilta löytyvät esimerkiksi Nåpisjön (21 ha) ja Nevasjön (4 ha). Ne ovat kumpikin suojärviä, joiden lyhyet laskuojat yhtyvät pääuomaan. Suurimman sivujoen Dalasbäckenin valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Hysalträsket (24 ha) ja Brännvattnet (2 ha). Hysalträsket sijaitsee alajuoksulla rautatien varressa Sorvistin lähellä. Brännvattnet sijaitsee Lillkauhan vieressä, mutta se laskee eri kautta Kovjokeen. Träskbäckenin valuma-alueella ovat esimerkiksi Stipiksjön (11 ha) ja Abborrvattnet (10 ha). Ne sijaitsevat Kronoskogenissa tiheään ojitetulla suoalueella. Vesistöalueen latva-alueella eli Åvistån valuma-alueella sijaitsevat uomassa sijaitseva läpivirtausjärvi Lillkauha (11 ha) ja lähdejärvi Kauhajärvsjön (33 ha).[5][1][6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Kovjoki, Pedersöre (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c Kovjoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 6.4.2023.
- ↑ a b Kovjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 28.12.2022
- ↑ a b c d Kovjoen vesistö (45) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ a b c d Kovjoki, Marken (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.12.2022.
- ↑ a b Tulvariskien alustava arviointi Kovjoen vesistöalueella (PDF) (sivut: 4–10) 30.3.2011. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Viitattu 28.12.2022.
- ↑ Mykrä, Marjut & Jutila, Heli: Luodon-Öjanjärven vuoden 2019 tarkkailutulokset. (nro 14) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, 2019. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste ISSN 2669-8978 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.12.2022).
- ↑ Koski-inventointi, s. 185. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 28.12.2022).
- ↑ Kovjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 28.12.2022