Koutokeino (taajama)
| Kautokeino Guovdageaidnu |
|
|---|---|
 Koutokeinon ydinkeskusta Saamelaisesta korkeakoulusta nähtynä |
|
| Kunta | Koutokeino |
| Lääni | Finnmarkin lääni |
| Pinta-ala | 2,27 [1] (2012) km² |
| Väkiluku | 1 354 [1] (2012) |
| – väestötiheys | 596 [1] as/km² (2012) |
Koutokeino (norj. Kautokeino, pohjoissaameksi Guovdageaidnu) on Koutokeinon kunnan hallinnollinen keskus ja suurin asutuskeskus 1 354 asukkaallaan.[1]
Taajamassa sijaitsevat mm. Koutokeinon ala- ja yläaste, ja Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla (”joatkkaskuvla”, norjaksi ”videregående skole” = ”jatkokoulu”), norjalainen nimitys lukiolle. Koutokeinon keskusta on kerääntynyt pääosin Riksvei 93:n (Álttáluodda/Suomaluodda) ympärille, joka ylittää ydinkeskustan eteläpuolella Koutokeinojoen. Ydinkeskustassa Rv93:sta eroava Bredbuknesveien on myös yksi tärkeimmistä, ellei jopa toiseksi tärkein tie, jonka varrella sijaitsevat ala- ja yläaste, ja LES-viessu (LES-talo), jossa sijaitsevat mm. Koutokeinon kirjaston, Länsi-Finnmarkin poronhoitohallinnon ja Beaivváš Sámi Teáhterin tilat ja osa sanomalehti Ávvirin tiloista.
Keskustassa Rv93:n varrella sijaitsee kaksi päivittäistavarakauppaa, Coop Marked [2] ja Rema 1000[3], joka on toisella puolella jokea, ravintola Boddu (’Tauko’) [4] ja Kahvila Vika.[5] Keskustassa sijaitsee myös Márkan Senter, paikallinen ”kauppakeskus”, jossa on pari kauppaa ja Esso-huoltoasema. Koutokeinon kunnantalo sijaitsee koulujen ja Coop-kaupan välissä.
Koutokeinolla on myös ”pohjoisempi keskusta”, jossa ovat Thon Hotel, pizza- ja hampurilaisravintola Pitstop[6], Circle K -huoltoasema[7] ja Koutokeinon paloasema[8][9]. Koutokeinon kunta suunnittelee lopettavansa Coop Marked -kaupan ydinkeskustasta ja rakentavansa isomman Coop Prixin pohjoisemmaksi keskustaan. Ydinkeskustan vieressä sijaitsee myös Koutokeinon suurin rakennus Diehtosiida, jossa on Saamelainen korkeakoulu[10], Gáldu, Sámi Arkiiva ja osa Norjan Saamelaiskäräjistä.
Hieman kirkonkylästä pohjoiseen Koutokeinojoen itärannan jyrkässä rinteessä on sijainnut jo 1950-luvulta hopeaseppäpariskunta Frank ja Regine Juhlsin galleria, joka on avoinna yleisölle. Galleriaa on rakennettu siten, että jokaiselle vuosikymmenelle on oma huoneensa. Yksi huoneista on Afganistan-vaikutteinen. Frank Juhls on syntyjään tanskalainen ja Regine sveitsiläinen. He tutustuivat alun perin Koutokeinossa, jossa he perehtyivät sikäläisen alkuperäiskansan elintapoihin. Galleriassa on myynnissä myös saamelaisteen perinteisiä käsitöitä. Nykyään galleriaa johtaa pariskunnan tytär Sunniva Juhls.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d http://www.ssb.no/a/kortnavn/beftett/tab-2012-09-06-01.html
- ↑ http://coop.no/Butikkene/kart/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://butikk.rema.no/?q=kautokeino
- ↑ http://no.thetimenow.com/norway/kautokeino/catering-41/boddu-1177
- ↑ http://www.onlineguiden.no/firma/cafe-vika-haetta-1278243[vanhentunut linkki]
- ↑ Pitstop Kafe Tripadvisor. Viitattu 24.7.2024.
- ↑ CIRCLE K KAUTOKEINO circlek.no. Circle K Norge. Viitattu 24.7.2024.
- ↑ Kautokeino Kommune 110-finnmark.no. 110 sentralen for Finnmark. Viitattu 24.7.2024. (norjaksi)
- ↑ Brannstajoner og depoter i Kautokeino kommune brannstasjon.com. Viitattu 24.7.2024. (norjaksi)
- ↑ http://www.samiallaskuvla.no/index.php?c=402&kat=Diehtosiida&p=_448%7C_402%7C[vanhentunut linkki]
- ↑ Juhls' Silver Gallery – an oasis on the plain Northern Norway Tourist Board. Arkistoitu 10.6.2015. Viitattu 16.11.2013. (englanniksi)
| Koutokeinon kylät | |
|---|---|
| Koutokeinon koulut | |
| Koutokeinon tunturimajat | Suolovuopmin tunturimaja |
| Koutokeinon tiet | |
| Muuta |