Koululakko ilmaston puolesta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ilmastolakkoon osallistuneiden määrä maaliskuuhun 2019 mennessä.
Ilmastolakon osanottajia Saksan Hampurissa maaliskuussa 2023.

Koululakko ilmaston puolesta eli ilmastolakko (engl. School strike for climate, Fridays for Future, Youth for Climate, Youth Strike for Climate) on kansainvälinen koululaisten ja opiskelijoiden liike, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen.

Vuonna 2015 joukko riippumattomia opiskelijoita kutsui koululaisia eri puolilta maailmaa olemaan poissa koulusta Pariisin ilmastokokouksen ensimmäisenä päivänä, 30.11.2015. Ilmastolakko järjestettiin yli sadassa maassa ja osallistujia oli yli 50 000[1]. Lakkoliikkeellä oli kolme vaatimusta: 100-prosenttisesti puhdas energia, fossiilisista polttoaineista luopuminen ja ilmastonmuutosten takia pakolaiseksi joutuneiden auttaminen.[2]

Vuonna 2019 koululaisten ilmastolakot laajenivat. Lakkoaallon alkuunpanija on ruotsalainen Greta Thunberg, joka järjesti ensimmäisen mielenosoituksensa elokuussa 2018 Ruotsin valtiopäivätalon edustalla Tukholmassa. Liike levisi nopeasti maailmanlaajuiseksi.[3]

Suurimpia ilmastolakkoja on pidetty 15. maaliskuuta 2019, jolloin lakkoon osallistui noin 1,4 miljoonaa koululaista ja opiskelijaa 125 eri maassa,[3] sekä 20. syyskuuta 2019, jolloin lakkoon osallistui miljoonia ihmisiä 150 eri maassa ja New Yorkissa marssi mielenosoituksessa noin 250 000 ihmistä.[4][5][6]

Saksan liittokansleri Angela Merkel on epäillyt Naton ja EU:n vuosittaisessa Münchenin turvallisuuskokouksessa ilmastoprotestien olevan ulkopuolisen vaikuttajan käynnistämiä ja lietsomia.[7]

Suomessa koululaiset lakkoilivat ilmaston puolesta ensimmäistä kertaa Helsingissä Eduskuntatalon edessä 11. tammikuuta 2019.[8] Kansainvälisenä toimintapäivänä 15. maaliskuuta 2019 mielenilmauksia järjestettiin ainakin 27 eri paikkakunnalla ja niihin osallistui useita tuhansia koululaisia. Helsingissä mielenosoittajia oli enimmillään yli 3 000.[9]

Kuvia Suomesta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ”Climate Strike 2015: Students Skip School demanding Climate Actions”. Climate Strike (käsikirjoitus). 2016-03-01.
  2. Climate Strike climatestrike.net. Viitattu 27.4.2019. (englanti)
  3. a b Climate strikes held around the world – as it happened 15.3.2019. The Guardian. Viitattu 19.3.2019. (englanniksi)
  4. Kokkonen, Yrjö ja Kerttula, Anu: Valtavat ihmisjoukot marssivat ilmaston puolesta New Yorkissa, mukana Greta Thunberg Yle Uutiset. 20.9.2019. Viitattu 22.9.2019.
  5. Irfan, Umair: Greta Thunberg is leading kids and adults from 150 countries in a massive Friday climate strike Vox. 20.9.2019. Viitattu 22.9.2019. (englanniksi)
  6. Mark, Oliver; Siddique, Haroon; Singh, Maanvi ja Zhou, Naaman: Global climate strike: Greta Thunberg and school students lead climate crisis protest – as it happened The Guardian. 21.9.2019. Viitattu 22.9.2019. (englanniksi)
  7. Merkel backs climate protests after talk of hybrid warfare politico.eu.
  8. Orjala, Anne: Nuoret vaativat eduskunnan portailla parempaa ilmastopolitiikkaa päättäjiltä – "Joskus välitämme enemmän kuin aikuiset" Yle Uutiset. 11.1.2019. Viitattu 13.1.2019.
  9. Katso video: Yle seurasi tuhansien koululaisten marsseja ilmaston puolesta eri puolilla maata – "Jos maapallo muuttuu liikaa, meillä ei ole tulevaisuutta" 15.3.2019. Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]