Koulukirjasto

Näkymä koulukirjastosta Karkun evankelisessa opistossa

Koulukirjasto on peruskoulun tai lukion yhteydessä toimiva kirjasto, joka lainaa kirjoja sekä muuta materiaalia oppilaille. Koulukirjastojen materiaali on usein tarkoitettu vain koulun oppilaita, opiskelijoita ja henkilökuntaa varten. Koulukirjastojen tavoitteena on tukea oppilaan oppimista ja opintoja ja opettaa hakemaan, arvioimaan ja esittämään tietoa, mutta myös ylläpitää lukuharrastusta sekä yleistä viihtyvyyttä kouluissa.

Yleisesti

Koulukirjastojen koko voi vaihdella hyvinkin paljon, pienessä peruskoulussa koulukirjastosta vastaa yleensä opettaja, isommissa kouluissa tai lukioissa on yleensä oma kirjastonhoitaja. Lähes jokaisessa Suomen peruskoulussa tai lukiossa on jonkinlainen koulukirjasto, joka on oppilaiden käytössä.

Koulukirjastojen aineisto voi vaihdella todella paljon kouluista riippuen, peruskouluissa aineistona on yleensä lapsille suunnattua kirjallisuutta, kirjoja, sarjakuvia sekä elokuvia. Lukioissa ja yläkouluissa aineistoa on monesti laajemmin, sisältäen myös oppikirjoja, tieteellisiä julkaisuja ja muuta vastaavaa materiaalia.

Kopiosto on kampanjoinut koulukirjastojen kehittämistä varten. Kampanjassa parhaat ideat palkittiin. Kopiosto järjestää oppilaitosten kopiointiluvat ja on järjestänyt jo 30 vuoden ajan. Opetusministeriö hankkii Kopiostolta luvat koulujen valokopiointiin ja maksaa korvaukset.

Peruskoulut

Peruskoulujen koulukirjastot ovat perinteisesti olleet kirjalainaamoja, jotka tarjoavat erilaisia aineistoja kuten satu- ja kuvakirjoja, lasten ja nuorten aineistoa sekä tietokirjoja oppilaiden käytettäväksi, tukien lasten ja nuorten lukuharrastusta.

Perinteisen kirja-aineiston lainaamisen ja lukuharrastuksen tukemisen lisäksi koulukirjaston toiminnalla on muitakin tavoitteita, kuten luoda esteettisesti miellyttävä ja käytännöllinen oppimisympäristö, mahdollistaa oppilaiden ja opettajien pääsy monipuolisen, ajankohtaisen ja tarpeellisen tiedon lähteille, sekä järjestää mahdollisuus tiedonhallintataitojen opiskeluun. Nämä muut tavoitteet korostuvat erityisesti vuonna 2016 uudistuneen opetussuunnitelman myötä, johon sisältyy laaja-alaisen osaamisen tukeminen.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot sekä monilukutaito, jolla tarkoitetaan taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluvat myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Lisäksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin sisältyvät kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Pääsääntöisesti koulukirjastojen kokoelmista ja toiminnasta vastaa tehtävään nimetty vastuuopettaja, mutta koulukirjastoja voidaan ylläpitää myös yhteistyössä kunnan yleisen kirjaston kanssa. Joissain koulukirjastoissa kirjastosta vastaa tehtävään palkattu koulukirjastonhoitaja.

Koulukirjastojen etuna yleisiin kirjastoihin verrattuna voidaan nähdä se, että kokoelma on laadittu nimenomaan vastaamaan asiakkaiden tarpeita sekä se, että aineistoa ei lainata koulun ulkopuolelle, joten aineisto on saatavissa silloin kuin sitä tarvitaan.

Lukiot

Lukioiden koulukirjastot on usein tarkoitettu lukiolaisten työtilaksi ja materiaalin tarjoajaksi. Näissä koulukirjastoissa on useimmiten varattu tilaa opiskelulle ja koulutehtävien tekoa varten, tästä syystä käyttösäännöt ovat tarkat. Kirjasto käsitetään yleisesti tärkeäksi tueksi lukion opiskelijoille.

Lukioiden koulukirjastojen tavoitteina on edistää opiskelijoiden lukuharrastusta, vahvistaa taitoja ja parantaa opiskelijoiden jatko- ja työelämävalmiuksia.

Lukion koulukirjaston materiaalissa on oppikirjoja, tieteellisiä julkaisuja ja muuta lukiolaisen tarvitsemaa materiaalia. Tieteellistä materiaalia päivitetään ja ylläpidetään, koulukirjastosta riippuen, jopa paremmin kuin kaunokirjallista materiaalia. Myös kaunokirjallisuutta löytyy, mutta usein vähemmän suhteessa muuhun materiaaliin. Sanoma- ja aikakauslehtiä hankitaan lukioiden kirjastoihin luettavaksi.

Suomen koulukirjastoyhdistys

Suomen koulukirjastoyhdistys ry (perustettu vuonna 1991) välitti tietoa koulukirjastojen tarpeellisuudesta nykykouluissa ja vaikutti osaltaan kansalliseen koulutuspolitiikkaan vahvistaakseen koulukirjastojen asemaa. Yhdistys osallistui myös koulukirjastotoimintaan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Suomen koulukirjastoyhdistys ry:n toiminta päättyi vuonna 2019.

Unescon koulukirjastojulistus

Unescon koulukirjastojulistus on hyväksytty joulukuussa 1998. Koulukirjastojulistuksessa määritellään koulukirjaston tavoitteet ja tehtävät. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi ko. julistuksessa käsitellään koulukirjastojen henkilöstöä, toimintaa ja johtamista sekä rahoitusta, lainsäädäntöä ja verkostoja.

Lainsäädäntö

Suomen laki ei velvoita oppilaitoksia kirjastotoiminnan järjestämiseen.

Koulukirjastotoiminta on kuitenkin mainittu seuraavissa yhteyksissä:

Perusopetuslaki 47§: Perusopetusta tukeva muu toiminta

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa.

Lukiolaki 38 §: Lukiokoulutuksen yhteydessä järjestettävä muu toiminta

Lukiokoulutuksen yhteydessä voidaan opiskelijoille järjestää koulutukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa.

Lukioasetus 18 §: Lukiokoulutuksen yhteydessä järjestettävä muu toiminta

Lukiolain 38 §:ssä tarkoitettua toimintaa on oppilaskerho- ja koulukirjastotoiminta sekä muu lukiokoulutukseen läheisesti liittyvä toiminta.

Päättäessään koulutusta koskevasta lainsäädännöstä v. 1998 Suomen eduskunta antoi lausuman (n:o 6):

Eduskunta edellyttää, että opetusministeriö painottaa lähivuosien toiminnassaan koulujen kirjasto- ja tietopalvelutoiminnan kehittämistä riittävän monipuolisesti opetuksen pedagogisen kehittämisen osana.

Koulukirjastot Pohjoismaissa

Ruotsin koululaki (2010:800) edellyttää kirjastotoiminnan järjestämistä kaikissa peruskouluissa ja lukioissa. Tanskassa koulukirjastojen käyttö on sisällytetty opetussuunnitelmaan, minkä on arvioitu aktivoivan koulukirjastojen käyttöä. Norjassa koulukirjastot voivat oman harkintansa mukaan tulkita lakia niin henkilöstön, aineiston, budjetin, tilan ja välineiden kannalta.

Aiheesta muualla

• Oulun koulukirjasto
• Oriveden lukio
• Liedon lukio (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lapuan lukion hanke (Arkistoitu – Internet Archive)
• Munkkiniemen yhteiskoulun koulukirjasto
• Etelä-Tapiolan lukion koulukirjasto - Vuoden 2015 koulukirjasto (Arkistoitu – Internet Archive)
• Koulukirjastonhoitajat-blogi
• Tietoyhteiskunnan koulukirjasto : ossaakko nää aatella?. Kirja. Kurttila-Matero, Eeva. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu 2004. ISBN: 951-692-582-0