Kotiviini
Kotiviini on omaan käyttöön pienimuotoisesti valmistettua viiniä. Useimmiten kyse ei ole rypäleviinistä vaan marjaviinistä, jonka raaka-aineena käytetään tuoreita, pakastettuja tai kuivattuja marjoja. Saatavana on myös viinin valmistukseen sopivaa rypälemehua.
Suomen laki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maaliskuussa 2018 voimaan tulleen alkoholilain (Asetus 28.12.2017/1102) mukaan yksityinen henkilö saa valmistaa mietoja alkoholijuomia (korkeintaan 22 alkoholitilavuus-%) yksityiseen käyttöön muutoin kuin tislaamalla.[1] Vuoden 1994 asetuksessa raaka-aineet rajattiin tuoreisiin tai kuiviin hedelmiin, rypäleisiin, marjoihin, raparperiin siten, että viljaa tai viljatuotteita ei saanut käyttää valmistuksessa.[2] Uusi laki poisti raaka-ainerajoitukset.[3]
Viinityypit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kotiviininä on mahdollista valmistaa puna-, valko- ja roséviiniä sekä vahvoja viinejä. Näiden valmistus eroaa raaka-aineiden, sokerin määrän, hiivan sekä säilöntäaineiden osalta.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tarvittavat välineet ja raaka-aineet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmistuksessa tarvitaan muun muassa seuraavia välineitä:
- tiivis käymisastia
- toinen samankokoinen astia
- lappo
- ominaispainomittari
- vesilukko tiivisteineen
- siiviläpussi marjoille
- tavanomaisia pesuvälineitä
- desinfiointiainetta
- pulloja ja korkkeja
Valmistusaineina tarvitaan:
- marjoja, rypäleitä (viininvalmistukseen sopivia) tai rypälemehua
- eräitä marjoja käytettäessä pektolaasi-entsyymiä
- sokeria
- viinihiivaa
- hiivan ravintosuolaa
- käymisen pysäytysaineita
- sitruunahappoa
- selkeytysaineita
- säilöntäaineita (sisältyvät toisinaan pysäytysaineisiin)
Välineitä ja raaka-aineita myyvät suuret tavaratalot sekä viinintekoon erikoistuneet liikkeet.
Prosessi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmistusprosessi vaihtelee riippuen käytettävistä aineksista ja samoistakin aineksista valmistus voi tapahtua eri tavoin. Esimerkiksi marjat voidaan ensin keittää mehuksi, josta valmistetaan sitten viini. Erilaisten valmispakkausten mukana on omat ohjeet, samoin käymisainepakkauksissa, jotka sisältävät hiivan, ravintosuolan, pysäyttäjän ja kirkasteet. Tavallisesti pakkaukset on mitoitettu runsaan 20 litran erää varten.
Käyminen saadaan aikaan viinihiivalla, jotka eroavat mm. alkoholinkestonsa mukaan. Leivontahiivaa ei tule käyttää, koska se tuottaa liikaa sikuna-aineita (muun muassa amyylialkoholi).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Alkoholilaki 1102/2017 Finlex. Viitattu 19.7.2019.
- ↑ Asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta 22.12.1994/1344 Finlex. Viitattu 19.7.2019.
- ↑ Marko Pulkkinen: Kiljun valmistaminen lailliseksi Suomessa - “Kilju oli erottautumista kylän junteista, amisviiksisistä idiooteista” Yle. Viitattu 19.7.2019.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Halmetoja, Heikki: Oluen ja viinin kotivalmistus. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4884-1
- Nurmi, Veikko & Mustola, Jari: Harrastuksena kotiviinit. (4. täydennetty painos (1. painos 1993)) Helsinki: Kauppiaitten kustannus, 1994 (5. painos 1996). ISBN 951-635-851-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jukka Korpelan kotiviinisivut https://jkorpela.fi/beerwine.html
- Eräs kotiviinifoorumi http://www.jaxpe.com/viini/forum/index.php