Kotirannan Työväentalo
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lopussa on lähde, jota ei ole julkaistu eikä ole merkitty mitä siitä on peräisin. |
| Kotirannan työväentalo | |
|---|---|
 Kotirannan työväentalo / kansantalo vuonna 1960. |
|
| Osoite | Kustaalantie 82, 65300 Vaasa |
| Sijainti | Vaasa |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | hirsirakennus |
| Valmistumisvuosi | 1947, laajennusosa 1953 |
| Suunnittelija | J. Tuomela |
| Rakennuttaja | SKDL:n Kotirannan yhdistys ry |
| Urakoitsija | talkoilla rakennettu |
| Omistaja | Vaasan Pioneerien Tuki ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 1,5 |
| Huoneistoala | 240 m² |
| Verkkosivut | |
 |
|
Kotirannan työväentalo on Vaasassa sijaitseva työväentalo.[1] Talo rakennettiin kahdessa osassa, ensin saliosa ja myöhemmin näyttämö. Ensimmäinen osa valmistui vuonna 1947 ja laajennus 1953. Talosta on käytetty myös nimeä Ahjo-talo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaasan Kotirannalle perustettiin SKDL:n Kotirannan yhdistys ry 30. marraskuuta 1944. Yhdistyksellä ei ollut omaa toimitilaa, joten kokoukset pidettiin vuorotellen jäsenten kodeissa. Heti alussa alettiin kaavailla oman talon rakentamista. Yhdistyksen naisten toteuttamissa ompeluilloissa kerättiin kahvikorvikkeen tarjoiluilla rahaa yhteensä 10 000 markkaa, joka olikin oman talon alkurahasto. Talon rakentamisen aloitus kuitenkin viivästyi tonttivaikeuksien takia. Rakennuskassaa kartutettiin sitten arpajaisten ja lahjoitusten avulla. Tontti saatiin viimein vuokrattua Vaasan kaupungilta. Yhdistys perusti rakennustoimikunnan, ja talon perustusten kaivaminen pääsi alulle tammikuussa 1946.
Työväentalon hallinta ja omistus vaihtuivat vuonna 1983. Tammikuussa tontin vuokraoikeudet siirrettiin Vaasan Pioneerien Tuki ry:lle, ja lopulta tehtiin myös kaupat ja 1. kesäkuuta Vaasan Pioneerien Tuki ry osti talon SKDL:n Kotirannan yhdistykseltä. Pioneerien tukiyhdistys oli jo edellisenä vuonna käynnistänyt tontilla rakentamansa minigolfradan toiminnan.
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talon ensimmäinen vaihe valmistui ja juhlalliset avajaiset voitiin pitää jo vuoden kuluttua tammikuussa 1947. Toisessa vaiheessa aloitettiin laajennustyöt: vuonna 1952 salia jatkettiin, rakennettiin näyttämö ja ravintolatilat sekä talonmiehen asunto. Näyttämön alle rakennettiin myös arkisto ja kokoustilat sekä talonmiehen asunnon alle pannuhuone. Monien vaiheiden jälkeen laajennusosat valmistuivat joulukuussa 1953. Laajennusta varten kaupungilta vuokrattiin myös viereinen tontti. Talossa ollut huopakatto vaihdettiin peltikatoksi 1977. Puulämmitys vaihdettiin öljylämmitykseen vuonna 1968.[2]
Rakennuksen siirryttyä Pioneerien Tukiyhdistykselle toteutettiin talolla peruskorjaus ja laajennustyöt. Suunnittelijana oli arkkitehtiopiskelija Irmeli Tolonen, valvojana toimi rakennusmestari Heikki Lilja ja rakennustöiden talkoopäällikkönä talonmiehenä toimiva kirvesmies Vilppu Rantaniemi. Laajennuksessa rakennettiin uusi sisääntulosiipi ja kellariin saunatilat. Näyttämön alla olevaa kokoustilaa ehostettiin, ja vanha narikkatila muutettiin toimistotilaksi. Myös talonmiehen asuntoa laajennettiin ullakkotiloihin. Näihin töihin saatiin opetusministeriöltä 300 000 markan avustus.
Toimintaa talolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Talolla on ollut monenlaista toimintaa, ja jossain vaiheessa rakennus oli vuokrattuna myös kaupungin työntekijöiden taukotuvaksi.
Valmistumisen jälkeen talolla pidettiin monien yhdistysten kokouksia ja muuta toimintaa. Ahkerimpia käyttäjiä olivat Ahjon Naiset, Kotirannan Demokratian Pioneerit, Kotirannan Demokraattiset Nuoret ja talon omistanut SKDL:n Kotirannan yhdistys. Nykyään kokouksia talolla pitävät paikalliset Vasemmistoliiton yhdistykset sekä jotkut ammattiyhdistykset. Myös esimerkiksi Vaasan Eläkeläisten Digi-kamerakerho toimii talon tiloissa.
Vuonna 1981 Vaasan Pioneerien aluejärjestö rakensi piha-alueelle täysimittaisen 18-reikäisen minigolfradan. Vuonna 1982 toteutettiin markkinointimielessä maailmanennätystempaus. Joukkueen jäsenet pelasivat yhteen menoon minigolfia 32 tuntia, ja ennätys pääsi Guinnessin ennätysten kirjaan. Ennätys on myöhemmin rikottu, mutta erilaisilla säännöillä. Yhden talven ajaksi rakennettiin myös sisälle siirrettävät 12 minigolfrataa.
Rakennuksessa on myös Pohjanmaan Vasemmisto ry:n toimistotilat.
Tanssikausi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennuksen valmistuttua talolla pidettiin usein tansseja. Toinen tanssikausi käynnistyi 1960-luvun loppupuolella. Talo oli vuokrattuna Vaasan Toverit ry:lle 1974–1977, ja sinä aikana siellä oli erityisesti tanssitoimintaa, josta vastasi Heikki Luoman yhtye, joka oli aloittanut tanssien järjestämisen jo 1969. Tanssitoiminta alkoi kuitenkin laantua jo vuoden 1975 aikana. Tansseihin saatiin viranomaisten mukaan myydä korkeintaan 264 lippua, mutta se usein ylitettiinkin. Kolmas tanssikausi ajoittui Pioneerien Tukiyhdistyksen toimesta vielä 1980- ja 1990-luvuille.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Erik Risberg ja Tauno Santikko. Kotirannan Työväentalo 50-vuotta. Historiikki 1946-1997. Julkaisematon luonnos.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kotirannan Työväentalo seurantalot.fi. Viitattu 28.5.2022.
- ↑ Katia Båsk-Ekholm ja Kaj Häyry: Suomen työväentaloja koskeva selvitys: Turun kaupungin historiallisessa museossa tehty selvitys Suomen työväentalojen rakennushistoriasta sekä nykyisestä kunnosta ja käytöstä. Helsinki: Opetusministeriö, 1982. ISBN 951-46-6592-9