Kosketusjännitesuojaus

Kosketusjännitesuojaus tarkoittaa sähkölaitteen käyttäjän suojaamista sähköiskulta vikatilanteessa. Suojaustapoja on viisi. Katso Suojausluokat

Suojaus syötön automaattisella katkaisulla (I-luokka)

Suojaus perustuu maadoitukseen, josta seuraa vikatilanteessa oikosulku, sekä sen seuraamaan sulakkeen palamiseen ja virran katkeamiseen. Laitteen rungon tullessa jännitteiseksi virta kulkee suojajohtimen kautta maahan ja sulake palaa. Suojauksen toimivuuden ehtona on, että suojamaadoituspiiri on ehjä, ja että vaihe- ja suojajohtimien resistanssi on niin pieni, että sulake (tai johdonsuoja) katkaisee virran kiinteissä asennuksissa 5 sekunnissa, ja pistotulppaliitäntäisissä 0,4 sekunnissa. Lisäsuojana voidaan käyttää vikavirtasuojakytkintä.

Suojaus lisäeristyksellä (II-luokka)

Laitteessa on lisäeristys tai vahvistettu eristys. Toisen eristyksen pettäessä laitteen runko ei tule jännitteiseksi.

Suojaus käyttämällä pienoisjännitettä (III-luokka)

Suojaus perustuu pieneen jännitteeseen (vaihtojännite 50 V ja tasajännite 120 V), jolloin sähköisku ei aiheuta vaaraa. Pieni jännite saadaan aikaan pienoisjännitemuuntajalla. PELV-järjestelmä on maadoitettu pienoisjännitteinen laite, ja SELV on maasta erotettu.

Suojaus käyttämällä suojaerotusmuuntajaa

Suojaus perustuu suojaerotusmuuntajaan, joka erottaa ensiöpiirin galvaanisesti toisiopiiristä. Tällöin sähköisku ei ole mahdollinen. Suojaerotusta käytetään korjattaessa tai koestettaessa sähkölaitetta. Korkean hintansa takia sitä ei kuitenkaan käytetä laajemmin.

Eristämällä sähkölaite ympäristöineen (0-luokka)

Suojaus perustuu eristykseen ja kotelointiin sekä maapotentiaalin puuttumiseen. Vikatilanteessa ei voi saada sähköiskua, koska tilassa käytetyt materiaalit ovat eristäviä eikä maapotentiaalia ole. Juuri tämän takia 0-luokan pistorasiaa ei saa asentaa neljää metriä lähemmäksi I-luokan pistorasiaa. Tällöin maapotentiaali on olemassa ja sähköisku vikatilanteessa on mahdollinen. Tätä suojausta ei enää käytetä uusissa asennuksissa.