Kosken Tl kirkko
| Kosken Tl kirkko | |
|---|---|
 Kosken kirkko |
|
| Sijainti | Koski |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Salon seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1935 |
| Suunnittelija | Toivo Paatela |
| Materiaali | kivi |
| Tyylisuunta | 1930-luvun uusasiallisuus |
 |
|
Kosken Tl kirkko on Salon seurakunnan kirkko Tl. Koskella Varsinais-Suomessa.[1] Museovirasto on määritellyt Kosken kirkon valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja myös Kosken tapuli on osa Hämeen Härkätien muodostamaa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä.[2][3]
Vuoteen 2019 kirkko oli Kosken Tl seurakunnan kirkko, mutta siitä tuli Martinkosken seurakunnan Kosken Tl kirkko kun Kosken Tl seurakunta ja Marttilan seurakunta yhdistyivät vuoden 2019 alusta Martinkosken seurakunnaksi. Martinkoski puolestaan liittyi Salon seurakuntaan vuonna 2023.
Kirkon on suunnitellut arkkitehti Toivo Paatela ja se vihittiin käyttöön vuonna 1935. Tyypiltään kirkko on päätytornillinen pitkäkirkko ja sen rakennusaineena on betoni. Tyyliltään kirkko edustaa 1930-luvun uusasiallisuutta.[4][5]
Hautausmaa ja Mikael Piimäsen johdolla vuonna 1777 rakennettu kellotapuli sijaitsevat nykyisestä kirkosta erillään vanhalla kirkkomaalla Hämeen Härkätien varrella.[6][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikaisemmat kirkkorakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen kirkkorakennus on järjestyksessään viides Kosken kirkko. Ensimmäinen kappelikirkko rakennettiin nykyisen hautausmaan paikkeille Tuimalan kylään vuonna 1647. Tämä kirkko osoittautui huonosti rakennetuksi ja liian pieneksi ja se korvattiin uudella isommalla kirkolla jo 1652. Vuonna 1679 pystytettiin kasvavaan pitäjään vielä isompi puinen ristikirkko entisen paikalle. Kirkosta mainitaan, että se on kivijalalle rakennettu hirsistä salvottu ja puulaudoilla vuorattu. Kirkkoon lisättiin vuonna 1777 kellotorni, joka on säilynyt tapulina tähän päivään saakka. Tämä kirkko purettiin huonon kuntonsa vuoksi 1817.[7]
Vuonna 1817 valmistui uusklassinen hirsinen ristikirkko. Sen oli suunnitelleet Charles Bassi ja Anton Wilhelm Arppe ja rakennusmestarina toimi Axel Magnus Tolpo. Uusi kirkko rakennettiin 15 kyynärän päähän vanhasta kirkosta. Huonoon kuntoon ja liian pieneksi katsottu kirkko päätettiin purkaa 1930-luvulla. Ensin Muinaistieteellinen toimikunta tutki ja dokumentoi kirkon perinpohjaisesti ja rakennus purettiin vuonna 1937.[7]
Nykyinen kirkkorakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koskella Tl alettiin suunnitella uuden kirkon rakentamista jo 1884. Kirkkoneuvoston rakennustoimikunta ehdotti seurakunnalle vuonna 1907 uuden kirkon paikaksi joko Harakkamäkeä tai Ikkarmäkeä ja seurakunta päätyi Harakkamäkeen. Samalla päätettiin, että uusi kirkko tulisi rakentaa kivestä. Uudesta kirkosta järjestettiin arkkitehtikilpailu ja vuonna 1912 valittiin Vilho Penttilän piirtämä kirkkorakennus. Samana vuonna aloitettiin varainkeruu rakentamista varten, mutta ensimmäinen maailmansota ja talousvaikeudet venyttivät varainkeruuta 1930-luvulle.[7]
Vuonna 1932 valtiolta saadun lainan myötä katsottiin rahaa olevan tarpeeksi uuden kirkon rakentamiseksi, mutta tuomiokapitulin mielestä piirrustukset olivat vanhentuneet. Seurakunta päätyi tilaamaan Toivo Paatelalta uudet piirustukset, jotka hyväksyttiin kirkkovaltuustossa ja vahvistettiin valtioneuvostossa vuonna 1933. Samana syksynä alkoi rakentaminen. Kirkko valmistui vuodenvaihteessa 1934–1935 ja vihittiin käyttöön helmikuussa 1935.[7]
Kirkon rappausta korjattiin vuonna 1948. Luultavasti vuonna 1955 kirkon valaistus uusittiin. Vuonna 1957 kirkon puukattilalämmitystä on paranneltu ja vuonna 1965 koko lämmitys uusittiin öljylämmitykseksi saniteettitilojen uusimisen yhteydessä. Vuonna 1970 kirkon sisätiloihin tehtiin laaja pintaremontti, jossa samalla poistettiin etummaisin penkkirivi. Seuraavana vuonna kirkko maalattiin ulkoa.[7]
Koko kirkko saneerattiin ja peruskorjattiin seuraavan kerran vuonna 1985. Tuolloin kirkonkellot automatisoitiin, kirkkoon rakennettiin sähköinen äänentoisto, penkkirivistöä harvennettiin ja eteiseen tehtiin siivouskomero. Kirkkorakennus siirtyi kaukolämpöön vuonna 2015. Vuosina 2016–2018 toteutettiin laaja rakennuksen ulkopuolen saneeraus.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kirkot ja tilat Martinkosken seurakunta. Arkistoitu 6.1.2019. Viitattu 5.1.2019.
- ↑ a b Kosken kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Hämeen härkätie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Kosken kirkko Rakennusperintörekisteri. Museovirasto. Viitattu 21.6.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kosken kirkko Kosken Tl seurakunta. Arkistoitu 23.9.2012. Viitattu 21.6.2009.
- ↑ Kosken tapuli (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- ↑ a b c d e f Kosken kirkko - Rakennushistoriaselvitys (pdf) Salon seurakunta. Viitattu 18.2.2024.