Korundi
| Korundi | |
|---|---|
 Erivärisiä korundeja |
|
| Luokka | oksidimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | Al2O3 |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | monia värejä, harmaa, vihreä tai punainen |
| Asu | tynnyrinmuotoinen tai teräväkärkinen prisma, kuituinen, massamainen |
| Kidejärjestelmä | trigoninen |
| Lohkeavuus | ei ole |
| Murros | simpukkamainen tai rosoinen |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 9 |
| Ominaispaino | 4–4,1 |
| Optiset ominaisuudet | |
| Kiilto | lasikiilto |
| Läpinäkyvyys | läpinäkyvä tai läpinäkymätön |
| Lähteet | |
| Aiheesta muualla | |
Korundi on mineraali, joka on alumiinioksidin (Al2O3) kiteinen muoto. Se on puhtaana väritön, mutta sisältää usein epäpuhtauksia, joiden seurauksena sen väri voi olla lähes mikä tahansa. Jalossa muodossaan läpinäkyvänä korundi on arvostettu jalokivi; karmiininpunaista muunnosta kutsutaan rubiiniksi ja muunvärisiä kiviä safiireiksi. Vihreä synteettinen korundi on kauppanimeltään amarylli. Läpinäkymättömät korundit sisältävät joskus tiheään määrättyihin suuntiin kulkevia rutiilin muodostamia pieniä sulkeumia, joista taittuva valo saa aikaan pyöröhiotun kiven pinnalla valonlähteen mukaan liukuvan kuusisakaraisen tähden muotoisen valoilmiön. Tällaisia kiviä kutsutaan tähtirubiineiksi ja -safiireiksi, ja ne ovat samoin erittäin arvostettuja. Korundin kovuus Mohsin asteikolla on 9 – mineraaleista vain timantti on sitä kovempaa. Niinpä epäjalo korundi eli smirgeli on merkittävä ainesosa hiontajauheissa.lähde?
Korundin kidejärjestelmä on trigoninen. Se muodostaa usein mineraalille tyypillisiä tynnyrimäisiä tai sukkulamaisia, läpileikkaukseltaan kuusikulmaisia kiteitä. Korundia esiintyy lähinnä metamorfisissa kivilajeissa, kuten marmorissa ja gneississä. Esiintymisalueita on Myanmarissa, Sri Lankassa, Madagaskarilla, Etelä-Afrikassa ja Uralin vuoristossa.[2]
Irrallisia kiteitä ja kappaleita löydetään usein myös rikastuneina jokien pohjista. Lapin kultahuuhtomoissa tavataan usein korundia, ja Lapissa on nykyisin jopa erikseen korundin huuhdontaan erikoistuneita huuhtomoita. Siksi Rovaniemelle valmistuneen taiteiden talon nimeksi valittiin Korundi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jones, Adrian: Kivet, s. 47. Suomentanut Koivisto, Marjatta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-31579-6
- ↑ David C. Cook & Wendy L. Kirk: ”Korundi”, Mineraalit ja jalokivet, s. 94. Suomentanut Kalle Taipale. WSOY, 2009. ISBN 978-951-20-8083-0
- ↑ Yle.fi 4.4.2009
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korundi Wikimedia Commonsissa
