Korealainen musiikki
Korealaisessa musiikissa on sekä perinteisiä että nykyaikaisia lajityyppejä.
Perinteinen musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pansori
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pansori on musiikkia, jota esittää tavallisesti yhtye, johon kuuluu vain laulaja/kertoja ja rumpali. Pak Tongjin on yksi tunnetuimmista pansori-laulajista.[1]
Nongak
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nongak on lyömäsoitinmusiikkia, jota esittävään yhtyeeseen, jota kutsuttiin nimellä samul on perinteisesti kuulunut noin 20-30 soittajaa. 1970-luvulta lähtien on syntynyt myös yhtyeitä, joissa on huomattavasti vähemmän soittajia, ja jotka sopivat paremmin sisätiloihin ja näyttämölle. Niitä kutsutaan nimellä samulnori.[2] Samanniminen musiikkiryhmä perustettiin vuonna 1978, ja se toi vanhalle musiikille uutta suosiota.[3]
Sanjo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sanjo on instrumentaalista musiikkia. Sitä esittäviin yhtyeisiin kuuluu perinteisesti sekä lyömä- että melodiasoittimia.[4]
Uskonnollinen musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korealainen uskonnollinen musiikki perustuu tavallisesti buddhalaisuuteen ja perinteisiin paikallisiin uskomuksiin. Sinawi on tavallisin korealaisen uskonnollisen musiikin lajityyppi.
Chongak
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chongak on kuninkaallista yhtyemusiikkia. Se on yleensä täysin instrumentaalista.
Kagok
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kagok on kuninkaallista yhtyemusiikkia, jossa esiintyy yleensä sekä mies- että naislaulajia ja säestäviä soittimia.
Hovimusiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korealaisessa hovimusiikissa on kolme lajityyppiä; kiinalaisvaikutteiset aak ja tangak sekä puhtaasti korealainen hyangak.
Aak
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aak syntyi kiinalaisesta rituaalimusiikista vuonna 1116. Tätä musiikkia on nykyään jäljellä enää kaksi kappaletta.
Tangak
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tangakissa on vaikutteita sekä kiinalaisesta että korealaisesta musiikista. Aakin tavoin tangakiakaan ei ole jäljellä kuin muutamia kappaleita.
Hyangak
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyangakissa ei aakin ja tangakin tavoin ole kiinalaisia vaikutteita. Hyangakia esitetään oboeta muistuttavalla piri-soittimella sekä useilla jousisoittimilla.
Populaarimusiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korealainen populaarimusiikki on saanut paljon suosiota myös Korean ulkopuolella. Yleensä korealainen populaarimusiikki tulee Etelä-Koreasta.
Trot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Trot on vanhin korealaisen populaarimusiikin lajityyppi. Joidenkin mukaan se on syntynyt japanilaisesta musiikin lajityypistä nimeltä enka.
Tong
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tong on suosituimpia korealaisen populaarimusiikin lajityyppejä. Tong syntyi 1970-luvulla. Se on saanut paljon vaikutteita länsimaisesta populaarimusiikista.
Norae Undong
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norae Undong oli 1970-1980-luvuilla erityisen suosittua ollutta korealaista rock-musiikkia.
K-pop
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]K-pop on saanut vaikutteita muun muassa R&B:stä, rap-musiikista ja japanilaisesta populaarimusiikista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.jungshim.com/tradculture/pansori.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Definition: Samul Life in Korea
- ↑ Samulnori Life in Korea
- ↑ http://www.ashgate.com/isbn/9780754663621 (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korealainen musiikki Wikimedia Commonsissa