Konditoria Mari
Konditoria Mari on Pekka ja Mari Viherkosken perustama leipomo konditoria, jonka historia juontaa juurensa 1800-luvulle. Konditoria perustettiin vuonna 1973 Tampereen Messukylään. Vuonna 1984 leipomo muutti Nekalaan teollisuusalueen kupeeseen, jossa se sijaitsee vielä tänä päivänäkin. Nykyisin pääleipurina toimii Pekka ja Mari Viherkosken poika Jussi Viherkoski, joka on leipuri viidennessä sukupolvessa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Konditoria Marin historia juontaa juurensa 1800-luvulle. Historia on perustettu perimätietoon ja vuoden 1967 Tammerkoski-lehden kertomukseen, jossa kertojana on toiminut Torsti Viherkoski, Jussi Viherkosken isoisä ja silloisen Viherkosken leipomon pääleipuri ja suvussaan 3. polven leipuri.
Jokelan leipomo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen sukupolven leipuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1840-luvulla Pirkkalassa syntyneet Erland Kaarlenpoika ja Ulrika Eerikintytär asettuivat naimisiin mennessään asumaan Härmälään. Erland teki Hatanpään kartanoon taksvärkkiä ja Ulrika leipoi leipää, jota hän kävi myymässä Tampereen torilla. Vuonna 1894 Erland ja Ulrika muuttivat Härmälästä Vuohenojalle. Perheellä ei ollut sukunimeä, joten pappi antoi heille sukunimen ”Jokela”, koska perhe asui lähellä jokea Vuohenojalla. Ulrika ja Erland Jokelalle syntyi perheeseen yksi poika, Kalle, ja neljä tytärtä; Esikoinen Maria (Maija), Vilhelmiina, Lydia ja Emilia. Lapset totutettiin leipomaan pienestä lähtien. Leivonnasta tuli perheen pääasiallinen tulonhankinta; Perustettiin Jokelan leipomo. Samasta vuodesta alkaa Konditoria Mariin johtanut historia.
Toisen sukupolven leipurit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ulrikan kuoltua vuonna 1907 vanhin tyttäristä, Maija Jokela, ja otti paikan äitinsä perustamassa Jokelan leipomossa. Kolme muuta sisarta, Vilhelmiina Jaakkola, Lydia Kokko ja Emilia Viherkoski ryhtyivät myös leipomaan omien yrityksiensä parissa; 3-4 vuoden jälkeen Emilia Viherkoski joutui sairauden takia lopettamaan oman yrityksensä, mutta työskenteli miehensä kuoltua sisarensa Jaakkolan leipomossa ja vuodesta alkaen 1935 oman poikansa, Torsti Viherkosken, leipomossa.
Maija Jokela otti vuonna 1920 11-vuotiaan Torsti Viherkosken apulaisekseen Jokelan leipomoon, jossa poika työskenteli apulaisena vuoteen 1935 asti. Leipää kuljetettiin Jokelan leipomosta myytäväksi Laukontorille aluksi käsikärryillä, joita Maija veti aisoista ja Torsti työnsi takaa. Vuonna 1920 ostettiin hevonen, jolla vietiin torille myytävää ja liikkeisiin tilauksia. Kerran Maija ja Torsti olivat matkalla Laukontorille ja Commercen kulmalla liikennettä ohjaava poliisi osoitti, miten hevosen tulisi kiertää hänen takaansa. Hevonen oli tottunut kulmassa oikaisemaan ja päätyi menemään suoraan poliisin edestä, samaa reittiä kuten aina ennenkin. Konstaapeli kimpaantui Maijalle, joka ohjasti hevosta. Maija tokaisi samaan tyyliin takaisin: - Mitä h*ttiä tässä teet, kun se menee vaan.
Viherkosken leipomo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolmannen sukupolven leipuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maija Jokela luopui 28 vuoden jälkeen liikkeestä 1935 ja leipomo siirtyi Torstille; Leipomo nimettiin Viherkosken leipomoksi, kun leipomo siirtyi kolmannelle sukupolvelle. Järvensivulla sijaitsevaa leipomorakennusta laajennettiin useaan otteeseen; konditorian perustettua ryhdyttiin myös avaamaan omia myymälöitä. Ensimmäinen myymälä avattiin vuonna 1958 Kauppahalliin. Ensimmäinen Kahvio konditorian yhteyteen avattiin Sammonkadulle vuonna 1961. Toiminnan laajentuminen johti myös kokonaan uuden leipomorakennuksen rakentamiseen vuonna 1964. Leipomorakennus sijoitettiin Messukyläntien varteen Leipurien Tukku Oy:n viereen.
Torstin ottaessa liikkeen hoidon käsiinsä vuonna 1935, työntekijöitä oli 4-5 henkilöä ja leipomolla valmistettiin viittä eri tuotetta: pehmeää hapanta leipää, kuivaa leipää, ruislimppua, hiivaleipää ja junttaa. Vuoteen 1967 mennessä työntekijöitä leipomossa oli 34, tuotteita yli 200 ja myymälät sekä kahviot mukaan lukien liikkeen palveluksessa oli n. 100 henkilöä. Myymälöitä oli 10 ja konditoria-kahviloita 8 eri puolella Tampereen kaupunkia.
Neljännen sukupolven leipurit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leipurimestari Torsti Viherkoski siirsi liikkeen johtoon poikansa Arto ja Pekka Viherkosken vuonna 1966, mutta pysyi edelleen osallisena liikkeen hoidossa päivittäisellä tasolla ja myös 81-vuotias Emilia Viherkoski hääri edelleen leipomossa päivittäin.
Konditoria Mari
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Synty
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Neljännen sukupolven leipuri Pekka Viherkoski tapasi 1970-luvun alussa Marin ja he perustivat yhdessä Konditoria Marin vuonna 1973 osoitteeseen Messukyläntie 21, Tampereen Messukylään. Liittoon syntyi poika, Jussi Viherkoski. Vuonna 1984 Konditoria Mari muutti nykyiseen osoitteeseensa Ahotie 34 Nekalaan, teollisuusalueen kupeeseen ja koulujen läheisyyteen.
Viidennen sukupolven leipuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jussi jatkoi vanhempiensa jalanjäljissä 5. sukupolven leipurina Konditoria Marissa, jakaen vastuun liikkeen hoidosta vaimonsa Pauliinan kanssa, joka puolestaan hoitaa kahvilaa. Kahvilassa edelleen leivotaan samalla periaatteella, kuin vielä vuosikymmeniä sitten. Leivokset ja leivät syntyvät edelleen käsin kunnioittaen ja käyttäen perinteisiä reseptejä. Kuten Emilia Viherkoski, Mari on edelleen mukana toiminnassa ja häneen voi konditoriassa käydessä tavata lähes päivittäin.
Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry valitsi Jussi Viherkosken Vuoden 2013 Yrittäjäksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vuoden Yrittäjä 2013 - Jussi Viherkoski, Konditoria Mari (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tampereen Nekalassa on kahvila, jossa käy kuhina, vaikka sinne pitää osata erikseen suunnistaa (Arkistoitu – Internet Archive) Aamulehti