Kolmiulotteinen shakki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lionel Kieseritzkyn kehittämä varhainen kuutio shakkilauta vuodelta 1851

Kolmiulotteinen shakki on muunnos shakista, jossa peliä pelataan useilla shakkilaudoilla, jotka ovat eri tasoissa, jolloin pelinappulaa liikutetaan kolmessa ulottuvuudessa. Pelin kolmiulotteinen versio on ollut olemassa jo 1800-luvulla. Yksi vanhimmista versioista on Raumschach ("avaruusshakki"), jonka keksi Ferdinand Maack vuonna 1907. Tätä versiota pidetään klassisena kolmiulotteisen shakin varianttina.[1]lähde tarkemmin? Maack perusti Raumschach-kerhon Hampuriin vuonna 1919, ja se pysyi aktiivisena toiseen maailmansotaan saakka.

Keksijä halusi, että shakki olisi kuin nykyaikaista sodankäyntiä, jossa hyökkäys pitäisi olla mahdollinen paitsi kaksiulotteisessa tasossa, mutta myös ylhäältä (ilmasta) ja alapuolelta (veden alta). Maackin alkuperäinen shakkilaudan muotoilu oli 8 x 8 x 8 kokoinen, mutta kokeiluiden jälkeen hän päätyi pienempään ​​5 × 5 × 5 kokoon. Muita eroja tavalliseen shakkiin on lisätä kaksi sotilasta pelaaja kohden ja erityinen pelinappula (kaksi pelaajaa kohden) nimeltä yksisarvinen.

Raumschach-lautaa voidaan ajatella kuutiona, joka on viipaloitu viiteen yhtä suureen alueeseen jokaisella pelilaudan kolmella tasolla. Tämä jako mahdollistaa 5 × 5 × 5 = 125-kuutioisen pelialueen. Kuutiot (yleensä esitetty neliöinä ja niitä kutsutaan soluiksi) vuorottelevat väreissä kaikissa kolmessa ulottuvuudessa.

Raumschach-pelilauta
  1. Pritchard (2007), p. 229

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]