Kolmas linja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kolmas linja
Tredje linjen
Kolmatta linjaa kaakkoon.
Kolmatta linjaa kaakkoon.
Kaupunki Helsinki
Tieluokka katu
Alkupiste Hämeentie
Päätepiste Helsinginkatu
Kaistaluku kaksikaistainen
Katso myös Kolmas linja Commonsissa

Kolmannen linjan ja Suonionkadun risteys syksyllä 2012. Katsojasta pois päin jatkuu vasemmalle Suonionkatu ja oikealle Kolmas linja.

Kolmas linja (ruots. Tredje linjen) on katu Helsingissä osa-alueella Kallion kaupunginosassa. Se kulkee Linjojen osa-alueen halki Hämeentieltä Helsinginkadulle.

Noin 900 metriä pitkä kolmas linja on viidestä, keskenään samansuuntaisesta Linjoiksi nimetyistä kaduista pisin. Se on lähes suora ja pääasiassa ylämäkeä kaakosta luoteeseen, paitsi Alppi­kadun ja Helsingin­kadun välinen osuus, jossa on Helsingin­kadulle päin mentäessä jyrkkä ala­mäki. Tämä osuus on yksisuuntainen Alppikadun suuntaan.

Historia ja profiili

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katunäkymä luoteeseen Wallininkadun suuntaan vuonna 1970.

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kadunnimen kirjoitusasu on vaihdellut historian aikana. Vuonna 1887 nimenä oli 3dje Linjen ja sen suomenkielisenä vastineena 1890-luvun kartassa Kolmas Linja. Ruotsinkielinen nimi kirjoitettiin vuosina 1901–1909 muodossa 3 Linien ja vuonna 1909 vahvistettiin nimet III Linja – III Linjen. Kadunnimien tarkistusehdotuksessa vuonna 1927 nimi esitettiin muutettavaksi Aleksis Kiven kaduksi. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt esitystä; sen sijaan Fredriksperinkatu Alppiharjun ja Vallilan kaupunginosien rajalla nimettiin uudelleen Aleksis Kiven kaduksi. Kolmannen linjan nykyiset nimiasut ovat olleet käytössä vuodesta 1928.[1]

Rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen linjan ja Hämeentien risteyksessä sijaitsee yksi Kallion vanhimmista asuinkerrostaloista, Werner von Essenin piirtämä punatiiliverhoiltu talo vuodelta 1913.[2] Kadun toisessa päässä sijaitsee Helsingin Diakonissalaitoksen rakennuksia. Castréninkadun ja Kolmannen linjan risteyksessä sijaitseva tontti oli pitkään tyhjänä, kunnes Helsingin evankelis-luterilaisten seura­kuntien seura­kunta­yhtymä rakennutti siihen massiivisen toimitalonsa. Harmaasävyinen toimitalo on Heikki ja Kaija Sirenin käsialaa vuodelta 1979.[3]

Kuten kaikkialle Kallioon, myös Kolmannelle linjalle rakennettiin useita kerrostaloja 1950-luvun lopulta 1970-luvun alkuun ulottuvana ajanjaksona. Siihen asti katua reunustivat kaksikerroksiset puutalot ja muutama 1920- ja 1930-luvuilla rakennettu kivitalo. Kolmas linja 4:n virastotalo (Jouko Ylihannu ja Osmo Rissanen, 1971) purettiin asuinkerrostalon tieltä 2000-luvun alussa.[4]

Populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmas linja on tullut tunnetuksi Fredin esittämästä käännösiskelmästä ”Kolmatta linjaa takaisin”. Kuten useat Kallion kadut, myös Kolmas linja on ollut monien elokuvien ja televisiosarjojen näyttämönä.

Risteävät kadut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen linjan kanssa risteävät kadut kaakosta luoteeseen:

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0
  • Auvinen, Jari: Puutalojen Kallio, © Jari Auvinen ja Kustantaja Laaksonen, Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2010, ISBN 978-952-5805-27-7

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 111. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  2. ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunginosa, s. 116
  3. ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 126
  4. ↑ Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 116

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kolmas_linja&oldid=20398079”