Kokoontumisrikkomus

Kokoontumisrikkomus on rikos, johon voi syyllistyä rikkomalla kokoontumislain säännöksiä yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden järjestämisestä. Kokoontumisrikkomukseen voi syyllistyä sekä tilaisuuden järjestäjä että siihen osallistuja.

Rikkomuksen sisältö

Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

1. tapahtuman järjestäjänä ei tee ilmoitusta järjestämispaikan poliisille

(1) ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta ennen kokouksen alkamista (7 § 1 mom.) tai

(2) yleisötilaisuuden järjestämisestä laissa säädetyssä määräajassa (14 § 1 mom.)

ja tällä laiminlyönnillään aiheuttaa huomattavaa vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle;

tai

2. järjestää yleisötilaisuuden, vaikka poliisi on sen ennakolta kieltänyt kokoontumislain 15 §:n nojalla, jolloin poliisin kielto perustuu siihen, että muut (kieltoa lievemmät) toimenpiteet eivät ole riittäviä ja jos on ilmeistä, että:

(1) tilaisuuden järjestäminen on

(a) lainvastaista tai

(b) sen järjestämisessä rikotaan olennaisesti kokoontumislakia tai tämän lain nojalla annettuja määräyksiä;

(2) järjestystä ja turvallisuutta ei voida ylläpitää;

(3) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa vaaraa terveydelle tai vahinkoa omaisuudelle; tai

(4) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa huomattavaa haittaa sivullisille tai ympäristölle;

tai

3. rikkoo olennaisesti poliisin antamia määräyksiä, jotka koskevat:

a) yleisen kokouksen kokouspaikkaa koskevia rajoituksia (10 §)

- esimerkiksi järjestämällä kokouksen alkuperäisessä paikassa, vaikka poliisi on osoittanut sille toisen soveliaan paikan

b) yleisötapahtuman järjestäjän vastuuvakuutusta (16 §)

- esimerkiksi jättämällä vastuuvakuutuksen ottamatta poliisin nimenomaisesta määräyksestä huolimatta

c) ennakolta tai tilaisuuden aikana annettuja ohjeita ja määräyksiä tilaisuuden järjestämisestä (20 §)

- esimerkiksi olemalla hankkimatta tilaisuuteen järjestyksenvalvojia poliisin vaatimuksesta huolimatta

tai

4. laiminlyö olennaisesti

a) järjestäjän tai yleisen kokouksen puheenjohtajan velvollisuuden huolehtia järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä sekä lain noudattamisesta tilaisuudessa (17 §); tai

b) yleisen kokouksen järjestäjän velvollisuuden keskeyttää kokous tai määrätä se päättymään, jos kokouksen jatkamisesta aiheutuu välitöntä vaaraa ihmisten turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle (21 § 1 mom.); tai

c) yleisötilaisuuden järjestäjän velvollisuuden peruuttaa tai keskeyttää tilaisuus taikka määrätä se päättymään (22 §), jos lievemmät toimenpiteet eivät ole riittäviä ja on ilmeistä että

(1) tilaisuuden järjestäminen on lainvastaista tai sen järjestämisessä rikotaan olennaisesti kokoontumislakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä;

(2) järjestystä ja turvallisuutta ei voida ylläpitää;

(3) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa vaaraa terveydelle tai vahinkoa omaisuudelle; tai

(4) tilaisuuden järjestäminen aiheuttaa huomattavaa haittaa sivullisille tai ympäristölle;

tai

5. rikkoo 23 §:n 1 momentissa säädetyn tai 3 momentin nojalla annetun kiellon eli

a) yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa taikka niiden välittömässä läheisyydessä pitää hallussaan ampuma-asetta, räjähdysainetta, teräasetta tai muuta sellaista esinettä tai ainetta, jota on perusteltua aihetta epäillä voitavan käyttää henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen; tai

b) pitää hallussaan päihdyttäviä aineita yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa vastoin järjestäjän tai poliisin antamaa kieltoa

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kokoontumisrikkomuksesta sakkoon.

Rangaistuskäytäntö

Kokoontumisrikkomuksesta on seurauksena sakkorangaistus. Sen antaa joko poliisi tai sakkoon voidaan tuomita oikeudessa. Päiväsakkojen lukumäärä on ollut tyypillisesti 7–11 kpl ja sakon rahamäärä noin 40–120 euroa vuosina 2004–2007.

Aiheesta muualla

• Vantaan käräjäoikeus hylkäsi Kaljakellunta-syytteet^{[vanhentunut linkki]}