Kokki- ja stuerttikoulut Suomessa
Kokki- ja stuerttikoulut olivat ammattioppilaitoksia, joissa koulutettiin kokkeja ja stuertteja erityisesti Suomen kauppalaivaston tarpeisiin. Varhaisin niistä oli Turun Puistokadulla vuosina 1901–1915 toiminut kokki- ja stuerttikoulu, ja viimeisenä toimintansa lopetti vuonna 1966 Helsingissä Suomen Merimieslähetysseuran vuonna 1926 perustama kaksikielinen Suomen Kokki- ja Stuerttikoulu. Rymättylässä toimi kokki- ja stuerttikoulu 1919–1925, ja Maarianhaminassa ruotsinkielinen, Föreningen för sjömanshemmet -yhdistyksen vuonna 1926 perustama Kock- och Stuertskola 1960-luvun alkuun saakka.[1][2]
1960-luvulla kokkien ja stuerttien koulutus siirtyi valtion ylläpitämiin merimiesammattikouluihin. Esimerkiksi vuonna 1964 Turussa Suomen Joutsenella toiminut valtion merimiesammattikoulu järjesti lukuvuoden mittaisia kokkikursseja sekä samanmittaista talouspäällystökurssia, jonka pääsyvaatimuksena oli laivakokkikurssi ja vuoden laivakokkikokemus[3].
Turun kokki- ja stuerttikoulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turun Mikaelinkirkon vieressä, Puutarhakadun toisella puolella vuosina 1901–1915 toimi kokki- ja stuerttikoulu merimieskodin yhteydessä. Siellä huono-osaisten perheiden poikia koulutettiin laivastuertin ammattiin. Koulun perustivat merimieskotia johtaneet Aina Panelius ja hänen merikapteenimiehensä Carl Julius Panelius. Aina Paneliuksesta tuli koulun johtaja, ja hän kirjoitti oppikirjaksi vuonna 1904 ilmestyneen teoksen Skeppskocken, joka on suomennettu nimellä Laivakokki – neuvoja kokeille ja stuerteille. Olennainen osa opetusta oli työharjoittelu merimieskodin ruoanlaitto- ja siivoustehtävissä. Koulu toimi vuoteen 1915 asti, minkä jälkeen Panelius siirtyi Helsinkiin perustaakseen vastaavanlaisen koulun sinne.[4]
Rymättylän koulu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rymättylän Ruoppioon rakennettiin tilat kokki- ja stuerttikoululle Turun koulun lopetettua. Opetusta annettiin vuodesta 1919 vuoteen 1925 sekä pojille että tytöille. Talvisin järjestettiin kaksi kokkikurssia ja kesällä yksi stuerttikurssi. Merenkulkuhallituksen valvoman oppilaitoksen johtajana toimi Ruoppion kylässä syntynyt Hyginus Konstantin ”Konsta” Nylund.[5]
Suomen Kokki- ja Stuerttikoulu, Helsinki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin kaksikielinen Suomen Kokki- ja Stuerttikoulu vihittiin käyttöön 5. maaliskuuta 1926. Koulun perustamisen tarkoituksena oli kouluttaa alalle miespuolisia työntekijöitä ja näin ”poistaa Suomen kauppalaivastosta naispuolisten kokkien pitämisestä aiheutuvat epäkohdat”. Turun ja Rymättylän koulujen lopetettua Merenkulkuhallitus oli kääntynyt Merimieslähetysseuran puoleen uuden koulun avaamiseksi Helsinkiin. Ensimmäiselle kolme kuukautta kestävälle kurssille oli 80 pyrkijää, joista voitiin ottaa sisään 30. Helsingin koulu oli tuolloin Suomen ainoa ja Pohjoismaiden kolmas Norjan ja Tanskan vastaavien koulujen ohella. Koulun opetusravintola oli avoinna yleisölle.[6]
Kokkikurssilla oppiaineina oli ruoanlaiton lisäksi astianpesu, siivous sekä vaatteiden pesu, mankelointi ja silitys. Oppia sai myös laskennossa, kaunokirjoituksessa, ruokatavaraopissa ja yhteiskuntaopissa. Stuerttikurssin opetussuunnitelma oli laajempi ja sisälsi koko kokkikurssin ohjelman lisäksi opetusta ostamisesta, maksuliikenneasioista ja ruokatavaroiden säilytyksestä.[6]
Koulu toimi ainakin 1950-luvun alkuun asti vanhassa puutalossa ja sen lisätiloissa Punavuoressa Albertinkatu 2:ssa, Sepänkadun kulmassa[7][8]. 1960-luvun alkupuolella se toimi Kumpulassa Koskelantie 27:ssä[9]. Aluksi koulun johtajana toimi keittiömestari Aarne Nissinen, joka oli käynyt Turun stuerttikoulun ja palvellut laivojen ohella hotelli Kämpissä ja Imatran Valtionhotellissa.[6] Pisimpään johtajana toimi talousopettaja Suoma Palo (1902–1983). Hän tuli tehtävään vuonna 1931 ja jäi eläkkeelle koulun lakkauttamisen yhteydessä 1966.[2] Toisena opettajana 1930-luvulta ainakin 1950-luvulle oli talousopettaja Ruth Kullberg.[7]
Toimintavuosiensa aikana Suomen Kokki- ja Stuerttikoulusta valmistui noin tuhat miespuolista kokkia ja viimeisinä vuosina parisataa naispuolista laivakeittäjää. Koulun lopetettua 1966 naisten opetus siirtyi Helsingin kaupungin Talous- ja ompelualan ammattikouluun Kansakoulukadulle ja miesten hieman myöhemmin Lauttasaareen valmistuneeseen valtion merimiesammattikouluun.[10][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lemberg, Daniel: Opetuskeittiön haasteet tulevaisuudessa, s. 9. (Opinnäytetyö.) Turku: Turun ammattikorkeakoulu, Palvelujen tuottaminen ja johtaminen, 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.6.2018).
- ↑ a b Kuolleita: Rehtori Suoma Palo. Helsingin Sanomat, 24.5.1983, s. 12. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Valtion merimiesammattikoululla alkaa... (ilmoitus). Helsingin Sanomat, 22.5.1964, s. 3. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kokki- ja stuerttikoulu Puistokadulla Loki-blogi. 25.10.2017. Forum Marinum. Viitattu 17.7.2018.[vanhentunut linkki]
- ↑ Talomme tarina Villa Airisranta, elämää saariston sydämessä -blogi. 31.5.2015. Viitattu 17.7.2018.
- ↑ a b c Suomen Kokki- ja Stuerttikoulu. Oppilaitos vihittiin eilen tarkoitukseensa. Helsingin Sanomat, 6.3.1926, s. 6. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b Siellä missä laivakokkeja tehdään. Helsingin Sanomat, 21.9.1946, s. 4. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Hyvä kokki laivalle todellinen kultapala. Suomen Kokki- ja Stuerttikoulu 25-vuotias. Helsingin Sanomat, Määritä ajankohta! Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Suomen Kokki- ja Stuerttikoulussa alkaa 8 kk. kestävä laivakeittäjäkurssi... (ilmoitus lehden etusivulla). Helsingin Sanomat, 9.5.1963, s. 1. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kokki- ja stuerttikoulu kaupungille. Helsingin Sanomat, 29.10.1965, s. 13. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Laivakokin ja eineskeittäjän linjat talous- ja ompelualan ammattikouluun. Helsingin Sanomat, 5.4.1966, s. 10. Näköislehden aukeama (tilaajille).