Kokemäenjoki-triptyykki
| Kokemäenjoki-triptyykki | |
|---|---|
| Nimi | Kokemäenjoki-triptyykki |
| Tekijä | Into Linturi |
| Valmistumisvuosi | |
| Taiteenlaji | Maisemamaalaus |
| Teostyyppi | Maalaus |
| Materiaali | Kangas (maalauspohja) ja öljyväri |
| Korkeus | 180 cm |
| Leveys | 600 cm |
| Kokoelma | Porin suomalainen yhteislyseo |
| Sijainti | Porin suomalainen yhteislyseo, Suomi |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kokemäenjoki-triptyykki on taiteilija Into Linturin (1902–1989) vuonna 1938 maalaama suurikokoinen teos, joka sijaitsee Porin suomalaisessa yhteislyseossa (PSYL).[1] Linturi halusi kuvata teoksessa voimakkaana virtaavaa Kokemäenjokea keskellä viljavia peltolakeuksia. Teos perustuu luonnoksiin, jotka Linturi piirsi Nakkilassa. Triptyykki tilattiin alun perin Osuuskunta Elon ravintolaan, jossa se sijaitsi ravintolatoiminnan päättymiseen saakka.[2] Lukuvuonna 1947–1948 PSYL sai teoksen lahjoituksena osuuskunnalta.[3]
Syntyhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Satakuntalaisesta maisemasta innoittunutta luomiskautta elänyt Into Linturi piti yksityisnäyttelyn Porissa vuonna 1937. Myönteisen vastaanoton saaneen näyttelyn jälkeen hän sai merkittävän tilauksen osuuskunta Elon ravintolaan. Ravintolasaliin tilattava seinämaalaus olisi kooltaan 6,0×1,8 metriä. Linturi valitsi aiheeksi peltojen keskellä virtaavan Kokemäenjoen. Taiteilija aloitti työn syksyllä 1937, mutta se sujunut. Linturi matkusti Nakkilaan tekemään uudet luonnokset, minkä jälkeen hän maalasi ensimmäisen version yli ja aloitti alusta. Linturi maalasi teosta toisinaan ulkona saadakseen kuusi metriä leveään teokseen riittävästi etäisyyttä. Työ alkoikin sujua, ja Linturi oli lopputulokseen tyytyväinen. Kesällä 1938 hän totesi, että ”Voitto on oleva sittenkin minun. Kyllä tämä työ on ollut minulle kuin painajainen - olen ollut koko kevään äärimmäisen epätoivon vallassa, mutta ihmeellinen totuus tuntuu kätkeytyvän sanoihin: taito kasvaa vaikeuksien mukana.”[2]
Syksyllä 1938 Kokemäenjoki-triptyykki asetettiin näytteille Porissa Linturin yksityisnäyttelyssä. Kritiikki näyttelyä kohtaan oli suopeaa, ja Kokemäenjoki-triptyykki herätti erityistä huomiota. Lallin kriitikko V. S. kirjoitti työn olevan monumentaalinen, värikauneutta uhkuva ja siten suureksi kunniaksi tekijälleen.[2] Lisäksi Lalli kiitteli triptyykkiä osoituksena Linturin kykyvystä käsitellä suuria pintoja. Satakunnan Kansa kirjoitti: ”työ oli uskottu Linturille, sillä onhan taiteilija Linturin mielityönä aina ollut juuri läntisen Satakunnan aukeiden maisemien esittäminen." Lisäksi Satakunnan Kansan kriitikko totesi, että "sopivampaa aihetta kuin tämä Harjavallasta saatu ei kai olisi voinut löytää”.[4]
Myöhemmät vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ravintolatoiminnan loputtua osuuskunta Elo lahjoitti triptyykin Porin suomalaiselle yhteislyseolle. Koulu on kirjannut vastaanottaneensa lahjoituksen lukuvuonna 1947–48.[3] Koulun juhlasaliin sijoitettu teos kärsi vuosien saatossa vaurioita salin ollessa liikuntatuntien käytössä, ja teos siirrettiin turvaan varastoon.[5] Koulun peruskorjauksen yhteydessä Kokemäenjoki-triptyykki konservoitiin ja kehykset uusittiin. Kunnostuksesta vastasi konservaattori Nina Jolkkonen-Porander. Kokemäenjoki-triptyykki ripustettiin esille peruskorjatun Porin suomalaisen yhteislyseon Linturiksi nimettyyn suuropetustilaan 9.8.2016.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Varjonen, Jukkapekka: Oikaisu uutiseen joka koski vuosia varastossa ollutta satakuntalaista suurteosta Satakunnan Kansa. 11.8.2016. Alma Media. Arkistoitu 20.9.2016. Viitattu 15.8.2016.
- ↑ a b c Toim. Kava, Ritva: Into Linturi - satakuntalainen, s. 30. Emil Cedercreutzin museo, 1992.
- ↑ a b Porin suomalainen yhteislyseo: Porin suomalainen yhteislyseo lukuvuosi 1947–1948, s. 4. Porin suomalainen yhteislyseo, 1948.
- ↑ Johansson, Erik: Into Linturi - satakuntalainen kahden kansallismaiseman tulkitsija, s. 25. (pro gradu) Turun yliopisto, Kulttuurintuotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, 2011.
- ↑ Johansson,Erik: Into Linturi - satakuntalainen kahden kansallismaiseman tulkitsija, s. 26. Pro gradu, Turun yliopisto, Kulttuurintuotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, 2011.