Kohdunkaulan syöpä
| Kohdunkaulan syöpä | |
|---|---|
 |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | C53 |
| ICD-9 | 180 |
| OMIM | 603956 |
| MedlinePlus | 000893 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Kohdunkaulan syöpä on maailmassa toiseksi yleisin, Suomessa enää 18:nneksi yleisin naisten syöpä. Suomessa valtakunnalliset tarkastukset kohdunkaulan syövän ehkäisemiseksi aloitettiin 1960-luvulla. Ennen seulonnan alkua kohdunkaulan syöpä oli vielä kolmanneksi yleisin naisten syöpä.[1]
Vuonna 2009 arvioitiin, että väestöseulonnan ansiosta Suomessa vältetään neljä viidestä kohdunkaulasyövän aiheuttamasta kuolemasta.
Lukuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tätä nykyä Suomessa noin viisi naista tuhannesta sairastuu kohdunkaulan syöpään.
- Uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 170-180
- kohdunkaulan syöpään kuolee vuosittain noin 50-70 naista.
- Kohdunkaulan syövän esiasteita todetaan ja hoidetaan vuosittain noin 600 naiselta.
- Kohdunkaulan syövän esiintyminen on vähentynyt irtosoluseulontojen ansiosta 1960-luvulta lähtien yli 60 prosenttia.
- 1990-luvun puolivälistä lähtien alle 55-vuotiaiden kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja taudin aiheuttama kuolleisuus alkoi kasvaa.
- Alle 40-vuotiaiden naisten osallistuminen valtakunnallisiin Papa-kokeisiin on vähentynyt, ja tämän ikäryhmän syövät ovat lisääntyneet eniten.
- Tutkimukset osoittavat, että seulonnat kannattaisi aloittaa jo 25-vuotiaana.
- Seulontaikäisillä eli 30–60-vuotiailla 19–39 prosenttia esiasteista kehittyisi hoitamattomina syöväksi.
- 80 prosenttia kohdunkaulan syövistä on lähtöisin limakalvon pintaa päällystävästä kerroksesta.[2]
Taustatekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmisen papilloomavirus HPV on kohdunkaulan syövän tärkein ja keskeisin taustatekijä. Viruksen DNA:ta löytyy lähes aina syöpäkudoksesta, ja useat väestötutkimuksetkin tukevat papilloomavirusinfektion ja kohdunkaulan syövän välillä olevan yhteyttä.
HPV-tyyppejä on löydetty useita, yli 80. Osalla niistä on suuri yhteys kohdunkaulan syöpään ja sen esiasteisiin. Suuren riskin papilloomavirusinfektio ei kuitenkaan ole sama asia kuin itse syöpä tai sen esiaste. Vain pienelle osalle suuren riskin HPV-infektioon sairastuneita kehittyy kohdunkaulan syöpä ilman ehkäiseviä toimenpiteitäkin.
Myös monet muut tekijät vaikuttavat kohdunkaulan syövän puhkeamiseen. Muita tekijöitä ovat esimerkiksi yhdyntöjen varhainen alkamisikä, yhdyntäpartnereiden runsaus sekä se, että partnereillakin on ollut lukuisia partnereita. Myös synnytysten suuri määrä, tupakointi, ylipaino, immuunipuolustusta heikentävä lääkitys tai HIV-infektio ja muut gynekologiset infektiot, kuten klamydia, lisäävät syöpäriskiä. Lisäksi mahdollisesti ehkäisypillereiden pitkäaikainen käyttö saattaa altistaa kohdunkaulan syövälle.
Oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kohdunkaulan syövän oireita ovat poikkeava verinen vuoto, erityisesti yhdynnän jälkeinen. Se on yksi kohdunkaulan syövän varhaisoire. Myöhemmässä vaiheessa voi esiintyä alavatsakipua, ristiselkäsärkyä ja virtsaoireita. Useimmiten kohdunkaulan syöpä löytyy rutiinikäynnillä irtosolukokeesta.
Taudin toteaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kohdunkaulan syövän perustutkimuksiin kuuluu gynekologisen tutkimus sekä irtosolunäyte. Lisäksi yleensä kolposkopia ja sen yhteydessä otettavat koepalat varmistavat diagnoosin. Levinneisyystutkimuksina saatetaan tehdä vielä kaikututkimus ja lantion alueen magneettitutkimus.
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikkein paras tapa hoitaa kohdunkaulan syöpä on leikkaus. Leikkauksen laajuuden ratkaisee syövän koko ja levinneisyys. Jo pidemmälle levinneissä tapauksissa tarvitaan leikkauksen lisäksi sädehoitoa ja solusalpaajia.
Uusiutuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kohdunkaulan syöpä voi uusiutua paikallisesti lantion alueella tai etäpesäkkeinä. Etäpesäkkeitä voi esiintyä vatsaontelon imusolmukkeissa ja vatsakalvossa sekä harvoin maksassa ja keuhkoissa, joskus myös selkärangassa tai lantion luissa.
Hoito määräytyy usean tekijän perusteella (aiemmin annettu hoito, potilaan yleiskunto ja uusiutumispaikka). Taudin etenemistä voidaan hidastaa ja potilaan oireita, kuten kipuja, pahoinvointia ja suoliston häiriöitä, lievittää sädehoidolla ja solunsalpaajilla sekä oireiden hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä. Tarvittaessa voidaan tehdä oireita lievittäviä leikkauksia.
Tulevaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HPV-rokote otettiin Suomessa käyttöön. Se ehkäisee papilloomavirusinfektion syntyä, mutta kaikkiin HPV-muotoihin rokote ei tehoa. Ensimmäisten julkaistujen tulosten mukaan rokotteella on hyvä teho HPV-infektion ja solumuutosten estossa nuorilla naisilla, joilla ei ole vielä ollut HPV-infektiota. Näyttö HPV-rokotteiden syöpää estävästä vaikutuksesta saadaan vasta vuosikymmenien kuluttua, mutta rokotteet eivät poista seulonnan tarvetta.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]