Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia
Kognitiivis-analyttinen psykoterapia (KAT) on englantilaisen yleislääkärin ja psykoanalyyttisen psykoterapeuttikoulutuksen saaneen psykoterapeutti Anthony Rylen (1927–2016) kehittämä, jo nimensä mukaan integratiivinen psykoterapiasuuntaus.[1] Ryle oli kiinnostunut kehittämään matalan kynnyksen aikarajallista psykoterapiaa aiempaa laajempien avuntarvitsijaryhmien käyttöön. Terapiasuuntaukseen vaikuttivat brittiläinen objektisuhdeteoria ja kognitiivisten ja käyttäytymisterapioiden kehitys. Rylen päämääränä oli yhdistää potilaan tiedostamat ilmiongelmat niihin kytkeytyviin ei-tietoisiin ja automatisoituneisiin toimintoihin. Potilaan ongelmalliset toimintatavat Ryle ryhmitteli kolmeen luokkaan, joille hän käytti nimityksiä ansat, jumit ja dilemmat. [2]
Terapiasuuntauksen kehitystyön tuloksia Ryle esitteli teoksessaan Frames and cages (1975). Osana tutkimuksellista hoitoa terapeutti ja potilas muodostivat - osin potilaan itsehavainnoinnin pohjalta - sanalliseen tai visuaaliseen asuun puetun kuvauksen kohdeongelmista (target problems) ja näihin liittyvistä ja näitä ylläpitävistä toimintatavoista (target problem procedures). Yhdessä potilaan kanssa muotoiltu muutostavoite osoittautui vahvaksi terapeuttiseksi voimaksi ja otettiin osaksi käytännön terapiatyöskentelyä. Myös potilaan itsehavainnoinnin kehittäminen on keskeisessä osassa muutosta.[2][3] Nimi kognitiivis-analyyttinen psykoterapia vakiintui käyttöön 1980-luvun puolivälin Britanniassa.[4]
Suomeen kognitiivis-analyyttinen psykoterapia tuli professori Mikael Leimanin tuomana Englannista. Leiman järjesti vuosina 1986–1988 ensimmäisen KAT-psykoterapiakoulutuksen Suomessa Antony Rylen toimiessa vierailevana luennoitsijana.[3] Professori Leiman myös tutki ja kehitteli KAT-terapiaa eteenpäin.[1][2]
Kognitiivis-analyyttisen suuntauksen yksilöpsykoterapeuttien koulutusta on Suomessa nyttemmin (2010-luvulla, lainsäädännöllisen muutoksen jälkeen) järjestänyt esimerkiksi Helsingin yliopisto yhteistyössä Kognitiivis-analyyttinen psykoterapiayhdistys ry:n kanssa.[5] Myös Jyväskylän yliopistolla on ollut KAT-suuntauksen mukainen psykoterapeuttien koulutusohjelma.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ian B. Kerr: Anthony Ryle obituary 15.11.2016. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 21.3.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c Huttunen, M. O. & Kalska, H. (toimittajat): Psykoterapiat, s. 107–120 Luku 5, Hely Kalska & Leena Särkelä: Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2015 (3. uudistettu painos). ISBN 978-951-656-519-7 (suomeksi)
- ↑ a b Särkelä, L., Tikkanen, S. & Haanpää, P. (toim.): Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia. (1. painos) Helsinki: Duodecim, 2015. ISBN 978-951-656-523-4 (suomeksi)
- ↑ Leiman, M.: Kognitiivis-analyyttinen näkökulma, s. 494–509. (Luku 26 teoksessa S. Kähkönen, S., Karila, I. & Holmberg, N. (toim.) Kognitiivinen psykoterapia) Kustannus Oy Duodecim, 2015 (3.-7. uudistettu painos). ISBN 978-951-656-263-9
- ↑ Psykoterapeuttikoulutus. Koulutusohjelmat Helsingin yliopisto, helsinki.fi. Viitattu 21.3.2017.
- ↑ Kognitiivis-analyyttisen psykoterapian psykoterapeuttikoulutus. Koulutusohjelma (pdf) Jyväskylän yliopisto, jyu.fi. Viitattu 21.3.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mikael Saarinen: Psykoterapiaan? s. 63–65 Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia. Porvoo: Edita Publishing Oy, 2010. ISBN 978-951-37-5686-4
- Julkaisuja kognitiivis-analyyttisestä psykoterapiasta (katyhdistys.fi)
- International Cognitive Analytic Therapy Association (ICATA) (englanniksi) (internationalcat.org)