Knut Sarén

Knut Gösta Sarén (7. marraskuuta 1898 Kokkola – 27. toukokuuta 1961) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hän oli sotilaskoulutuksensa Saksassa saanut jääkäri.

Perhetausta

Sarénin vanhemmat olivat kirjapainonjohtaja Carl Johan Sarén ja Hilda Augusta Granlund. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Sylvia Backlundin kanssa.

Opinnot

Sarén kävi Kokkolan ruotsalaisen keskikoulun ja Helsingin maanmittaus- ja metsätoimiston 3-kuukautisen kartanpiirustuskurssin vuonna 1927.

Jääkärikausi

Jääkäripataljoona 27:n tiedonanto-osasto, kuvaan merkitty osaston johtajat Birger Homén ja Eric Heimbürger.

Sarén liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 4. joulukuuta 1915, josta hänet siirrettiin 53 muun miehen kera 2. lokakuuta 1917 perustettuun pataljoonan tiedonanto-osastoon. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella sekä Aa-joella.

Suomen sisällissota

Sarén astui Suomen armeijan palvelukseen 7. helmikuuta 1918 Saksassa, jolloin hänet ylennettiin varavääpeliksi. Hän saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) 3. maaliskuuta 1918 aselaiva S/S Virgolla, jolla hän toimi matkan aikana radiosähköttäjänä. Vaasaan päästyään hänet komennettiin joukkueenjohtajaksi Valkoisen Armeijan 5. Jääkärirykmentin 15. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Mäntyharjun rintamalla ja Karjalankannaksella.

Sisällissodan jälkeinen aika

Sarén palveli sisällissodan jälkeen edelleen joukkueenjohtajana 5. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin myöhemmin Kuopion jalkaväkirykmentti 4. Hänet määrättiin 18. lokakuuta 1918 komppanianvääpeliksi 2. konekiväärikomppaniaan, josta hänet siirrettiin 14. tammikuuta 1919 joukkueenjohtajaksi Radiolennätinosastoon.

Armeijasta hän erosi 28. helmikuuta 1919 ja siirtyi työskentelemään puutavara-alalle ja toimikin alalla aina vuoteen 1926 saakka. Oman työnsä ohella hän kuului myös vuosina 1919–1931 Kokkolan ruotsalaiseen suojeluskuntaan 1919–1931, mistä ajasta hän oli paikallisesikunnan jäsenenä vuosina 1921–1922 ja paikallispäällikkönä 22. huhtikuuta 1922 – 1. lokakuuta 1923 välisen ajan ja komppanianpäällikkönä 1. lokakuuta 1923 – 8. joulukuuta 1931 välisen ajan.

Puutavara-alalta hän siirtyi vuonna 1927 maanmittausharjoittelijaksi ja oli toimessa vuoteen 1933 saakka, jolloin hän astui uudelleen armeijan palvelukseen 1. joulukuuta 1933 ja hänet sijoitettiin Lentoasema l:een ja edelleen 1. joulukuuta 1934 alkaen Lentoasema 5:n rulliin. Lentoasema 5:ltä hänet komennettiin Kokkolan sotilaspiirin esikuntaan, missä hän toimi kirjurialiupseerina ja kutsunta-asiain vääpelinä aina vuoteen 1942 saakka.

Jatkosota

Sarén osallistui jatkosotaan edelleen Kokkolan sotilaspiirin kutsunta-asiain sihteerinä sekä asevelvollisuusasiaintoimiston toimistoupseerina aina sodan loppuun saakka, jolloin hänet siirrettiin lakkautuspalkalle. Sotien jälkeen hän työskenteli Kokkolan kaupungin kartoittajana vuoteen 1949 saakka, jolloin hän siirtyi konttoristiksi Kem-Pa Oy:lle ja palveli yritystä vuoteen 1961 saakka. Hänet haudattiin Kokkolaan.

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Varavääpeli 11. helmikuuta 1918 Vääpeli 9. joulukuuta 1918 Vänrikki 1942 Luutnantti 1956		Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Vapaudenmitali 1. lk. (1918 ja 1940) Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 2. lk. mitali Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

Lähteet

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
• Suomalainen, Jaakko, Sundvall, Johannes, Olsoni, Emerik ja Jaatinen, Arno (toim.): Suomen jääkärit: toiminta sanoin ja kuvin II, 2. painos. Kuopio: Osakeyhtiö Sotakuvia, 1933.