Knarri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Knarrin malli Roskilden viikinkilaivamuseossa.
Skuldelev 1, Roskilden vuonosta 1960-luvulla löydetty knarri.

Knarri (muinaisnorj. knǫrr, myös knarrskip, knarrarskip tai runokielessä knarri)[1] oli viikinkien rahtialustyyppi. Nämä laivat muistuttivat muita viikinkilaivoja, mutta niiden runko oli laajempi ja ne liikkuivat pääasiassa purjeilla.

Knarri on muinaisnorjankielinen nimitys laivoille, jotka rakennettiin Atlantin ylitystä varten. Tyypiltään se on limilaidoitettu kuten muutkin viikinkilaivat, mutta runko on leveämpi jättäen enemmän tilaa kuljetettavalle rahdille. Sitä pystyttiin kuljettamaan pienemmällä miehistöllä. Knarrit rakennettiin yleensä 16 metriä pitkiksi, 4,5 metriä leveiksi ja niiden uppouma oli 24 tonnia.[2] Knarria käytettiin kauppatavaran kuten hylkeenrasvan, norsunluun, villan, puutavaran, vehnän, turkkien ja nahkojen, varusteiden, orjien, hunajan ja aseiden kuljettamiseen. Sitä käytettiin myös huoltoaluksena toimittamaan ruokaa, juomia, aseita ja varusteita sotureille ja kauppiaille heidän pitkillä matkoillaan ympäri Eurooppaa. Knarreilla kuljettiin myös karjaa, kuten lampaita ja hevosia, Atlantin yli Islantiin ja Grönlantiin. Niillä huollettiin norjalaista asutusta Islannissa, Grönlannissa ja Vinlandissa sekä käytiin kauppaa Britteinsaarille, manner-Eurooppaan ja Novgorodiin.

Knarreja ei käytetty kumpuhautauksessa, joten niitä on säilynyt vähän. Roskilden läheltä vuonosta löydettiin 1962 viisi laivaa, jotka olivat säilyneet kapeassa kanavassa. Knarrin lisäksi näihin kuului kaksi sotalaivaa, baltialainen kauppalaiva ja kalastusalus. Arkeologit arvelevat, että alukset upotettiin kanavaan estämään vihollisten kulku. Nämä Skuldelevin laivat on restauroitu ja ne ovat nähtävissä Roskilden viikinkilaivamuseossa. Askekärrin laiva on Götajoesta löydetty knarri, joka on ajoitettu 930-luvulle. Se on ainoa Ruotsista löydetty viikinkilaiva.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]