Knäžöi
| Knäžöi, Knäsöi, Knäsö[1] Княжая Губа, Knjažaja Guba |
|
|---|---|
 Knäsöinlahti. |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Murmanskin alue |
| Piiri | Kantalahden piiri |
| Kunta | Zelenoborski |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | kylä |
| Väkiluku (2010) | 127 |
Knäžöi eli Knäsöi[2] (ven. Княжая Губа, Knjažaja Guba) on kylä Murmanskin alueen Kantalahden piirin Zelenoborskin kunnassa. Se sijaitsee Vienanmeren samannimisen lahden rannalla Pietarin ja Murmanskin välisen M18-valtatien itäpuolella[3]. Kylässä oli 127 asukasta vuonna 2010[4]. Etappitietä Suomen rajalta Alakurtin kohdalta Knäsöön oli 112 kilometriä[5].
Kylän nimeen liittyy seudulla 1500-luvun puolivälissä vierailleen hollantilaisen Simon van Salingenin kuulema tarina. Sen mukaan venäläiset ruhtinaat löivät aluetta kolmellasadalla purjealuksella valloittamaan tulleet ruotsalaiset ja norjalaiset Koudan ja Kantalahden välisessä lahdessa, joka sai nimekseen Knjažaja guba (’Ruhtinaanlahti’). Historialliset lähteet eivät tätä tapahtumaa tunne,[6] mutta vuonna 1574 Knäsöi mainitaan vartiopaikkana toimineena yhdentoista talon kylänä[7]. Sen asukkaat saivat elantonsa kalastuksesta[8].
Pohjois-Venäjän intervention aikana Knäsöissä sijaitsi suomalaisten Knäsön punakaartilaisten ja Muurmannin legioonan tukialue. Vuonna 1926 kylässä asui 389 karjalaista, 327 venäläistä ja 33 suomalaista[9]. Vuonna 1951 sen viereen perustettiin Knäsöin vesivoimalaitoksen rakentajia varten Zelenoborskin taajama[8][10].
Kylä koostuu puutarhapalstojen ympäröimistä omakotitaloista ja matalista usean perheen asuintaloista[11]. M18-valtatie erottaa sen Zelenoborskin taajamasta[12]. Knäsöissä toimii kalanviljelylaitos ja saha[11]. Palveluihin kuuluu lääkintäasema ja kauppa[13]. Länsilaidalla sijaitsee huoltoasema[14]. Kylän ja Knäsöin aseman välillä liikennöi linja-auto[15].
Muurmannin radalla oleva Knäsöin rautatieasema (ven. Knjažaja) sijaitsee Zelenoborskin taajaman lounaispuolella kymmenen kilometrin päässä Knäsöin kylästä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Razrabotka generalnogo plana, pravil zemlepolzovanija i zastroiki munitsipalnogo obrazovanija gorodskoje poselenije Zelenoborski Kandalakšskogo raiona Murmanskoi oblasti. Tom II: Materialy po obosnovaniju projekta 2009. NIIPGradostroitelstva. Viitattu 27.2.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- Shema territorialnogo planirovanija Kandalakškogo raiona Murmanskoi oblasti: Pojasnitelnaja zapiska. Tom II: Obosnovanije shemy territorialnogo planirovanija 2009. OAO NIIPGradostroitelstva. Viitattu 27.2.2013. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jaakko Forsman (toim.): Iso tietosanakirja VI, s. 1039. Helsinki: Otava, 1934.
- ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 101. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 27.2.2013).
- ↑ Razrabotka, s. 47.
- ↑ Tšislennost naselenija po polu po munitsipalnym obrazovanijam Murmanskoi oblasti na 14 oktjabrja 2010 goda po dannym Vserossijskoi perepisi naselenija murmanskstat.gks.ru. Arkistoitu 8.2.2016. Viitattu 27.2.2013. (venäjäksi)
- ↑ A. Halonen (toim.): ”Muurmanin legioonan parissa”, Suomen luokkasota – historiaa ja muistelmia, s. 273. Superior, Wisconsin, USA: Tyomies Society Print, 1928.
- ↑ Shema, s. 198.
- ↑ Razrabotka, s. 10.
- ↑ a b Shema, s. 9.
- ↑ Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo vuoden 1926 väestönlaskun aineiston mukaan genealogia.fi. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 27.2.2013.
- ↑ Razrabotka, s. 9.
- ↑ a b Razrabotka, s. 27.
- ↑ Razrabotka, s. 46.
- ↑ Razrabotka, s. 40–41.
- ↑ Razrabotka, s. 104.
- ↑ Razrabotka, s. 45.