Klimov (lentomoottori)
Klimov oli Neuvostoliiton ilmavoimien käyttämä lentokonemoottori. Klimov-yhtymä perustettiin 1912 Pietarissa. Klimov oli 2. maailmansodan aikana Neuvostoliiton tärkeimpiä lentomoottoreita, jota käytettiin Tupolev SB-2- ja Petljakov Pe-2 -pommittajissa sekä Lavotškin LaGG-3- ja Jakovlev-hävittäjissä. Alkuperältään se oli ranskalainen Hispano-Suiza 12 Y, jonka versiota Suomessa käytettiin Morane-Saulnier M.S.406 -hävittäjässä.[1]
Hispano-moottorin potentiaali jäi Ranskassa käyttämättä, minkä osoituksena Klimov-moottorin tehoa kasvatettiin sodan aikana noin 50 % Morane-Saulnier M.S.406/M.S. 410 -hävittäjän Hispano-Suiza-moottoriin verrattuna. Suomen Ilmavoimien käytössä olleissa Tupolev SB-2- ja Petljakov Pe-2 -koneissa oli Klimov M 103- ja M 105 -versiota.[2] Sotasaaliina tulleissa LaGG-3-hävittäjissä oli Klimov M 105 PF.[3] Suomessa Morane-hävittäjästä suunniteltiin muunnos, jossa Hispano-Suizan tilalle asennettiin Klimov M-105 -moottori.[4] Sveitsissä Saurer AG valmisti ja kehitti Hispano-Suiza-moottoria D 3800 -hävittäjän versioissa aina 1250 hevosvoimaan asti. Yksittäinen prototyyppimoottori kehitti 1500 hv.[5]
Teknisiä tietoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleistä
- Nestejäähdytteinen 60° V 12, nesteenä etyleeniglykoli-vesi tai vesi.
- Sylinterilohkot alumiiniseosta, sylinterikannet samaa valukappaletta
- Yksi yläpuolinen nokka-akseli/sylinteriryhmä
- Iskutilavuus 36 litraa; sylinterin halkaisija 150 mm, männän iskun pituus 170 mm
- Klimov - moottorissa sylinterien seinämät 1 mm vahvemmat halkaisija 148 mm tilavuus 35,1 litraa[6]
- Kuusi kaasutinta, mekaaninen keskipakoahdin
- Käynnistys paineilmalla Viet - rikastus- ja käynnistyslaitteella, magneettosytytys
Polttoaineen ja öljyn kulutus vaihtelivat tehoasetusten, kuorman yms. mukaan. Suomessa saatiin arvoja 296 l bensiiniä ja 6 kg öljyä tunnissa SB 2 koneelle ja Pe 2 koneelle 456 l ja 3 l tunnissa.
M 103
- Puristus-suhde 6,6
- Suurin teho 92 oktaanisella bensiinillä 960 hevosvoimaa/2400 kierr. min. 4000 m:n korkeudessa, ahtopaine 910 Hg, 85 okt alempi teho
- Suurin jatkuva teho 865 hv, lentoonlähdössä 850 hv
- Ahtimessa aneroidi-säätöinen ilmaläppä. Aneroidia voitiin säätää bensiinin oktaaniluvun mukaan ja joissakin versioissa oli mekaanisesti kytkettävä hetkellinen yliahtopaine.
M 105
- Kaksivaihteinen ahdin
- Puristus-suhde 7
- Kaksi imuventtiiliä
- Nimellisteho 1020 hv, ensimmäinen vaihde 1100 hv/2000. metrissä, 2. vaihde 1050 hv/4000 metrissä
- Lentoolähdössä hetkellisesti 1 100 hevosvoimaa yliahtopaineella
- Suurin jatkuva teho ahtimen määräkorkeuksissa 990 hv ja 945 hv.
Sotasaaliina saatujen LaGG-3-hävittäjien moottoreina oli M-105 PF, joka tuotti 1 260 hevosvoimaa.[7] Morane-Saulnier M.S 406:n Hispano-Suiza 12 Y 31 -moottori kehitti 860 hv.[8]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klimov valmisti Kylmän sodan alkuvaiheissa suihkumoottoreita MiG-15- ja MiG-17-hävittäjäkonetyypeille. Ison-Britannian hallituksen suostumuksella myytiin Neuvostoliitolle Rolls-Royce Nene -suihkumoottoreita arviolta 8 kappaletta. Venäläiset kopioivat nämä ja kehittivät tästä oman, Klimov VK-1 -suihkumoottorityypin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Raunio, Jukka: Lentäjän näkökulma II. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy, 1993. ISBN 951-96866-0-6
- Raunio, Jukka: Lentäjän näkökulma IV. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy, 1998. ISBN 951-96866-2-2
- Keskinen, Kalevi & Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 7 - Venäläiset hävittäjät. Kari Stenman, 2004. ISBN 952-99432-5-3
- http://desertwar.net/hispano-suiza-12y.html
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lentäjän näkökulma II s.122, 128
- ↑ Lentäjän näkökulma IV s. 106, 184
- ↑ Keskinen,Stenman
- ↑ Lentäjän näkökulma II s.128
- ↑ Verkkoviite|Osoite=https://www.schweiz1940.ch/common-en/swiss/equipment/d3800.htm%7CNimeke[vanhentunut linkki] = D moottorin valmistaja}}
- ↑ desertwar
- ↑ Keskinen, Stenman
- ↑ Lentäjän näkökulma II s.131