Kivimaan kaivos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kivimaan kultakaivos toimi Tervolan Sivakkajoella 1969–1970. Kaivoksesta louhittiin 18 587 tonnia malmia joka sisälsi 2.0 grammaa kultaa tonnissa malmia. Malmin kuparipitoisuus oli 1,20 %. Kaivoksen omistanut Outokumpu Oy louhi rikkaimman osuuden kultaa ja kuparia sisältäneestä kvartsi-karbonaattijuonesta. Kaivoksen malmi toimitettiin Vihannin kaivokselle rikastettavaksi. Louhinta tapahtui kahdessa avolouhoksessa, joita yhdisti maanalainen kaivoskäytävä.[1]

Louhinta päättyi 12. joulukuuta 1969. Kaivosrakennukset purettiin kesällä 1974.

Kaivoksen avolouhos on nykyisin täyttynyt vedellä. Sivukiven jätealueet sijaitsevat louhoksen etelä- ja pohjoispuolella. Alueita ei ole peitetty ja ne kasvavat nykyisin harvassa koivua ja mäntyä. Sivukivi on karbonaattipitoista eikä tuota happoa. Kaivosalueella kasvaa rauhoitettuja tikankontteja. Vuonna 2022 entinen kaivosalue kuului Rio Tinto Exploration Oy:n varaamaan malminetsintäalueeseen.[1]