Kiveksen rosvot

Kiveksen rosvot olivat Oulujärven tienoilla talollisia 1800-luvulla ahdistellut rosvojoukko.

Kivesjärven kylän Varisjoessa sijaitsi vuosina 1852–1859 Kiveksen apuruukki. Ruukkilaiset asettuivat seudulle, pystyttivät ruukkirakennukset ja ryhtyivät hyödyntämään Oulujärven ja Kivesjärven useita suo- ja järvimalmiesiintymiä. Ruukin toiminta kävi kannattamattomaksi ja sen oli lopetettava toimintansa. Monet ruukkilaiset jäivät sen seurauksena työttömiksi vailla minkäänlaista toimeentuloturvaa. Niinpä he ja joukko Kiveskylän muita miehiä muodostivat rosvojoukon, joka yön pimeinä tunteina kävi tyhjentelemässä Oulujärven rantamien talollisten viljalaareja. Nämä Kiveksen rosvoiksi kutsutut miehet harjoittivat myös merirosvousta Paltaselällä Karhusaaren ja Toukansaaren kupeella.

Oulujärvellä riehuneiden Kiveksen rosvojen tukikohta oli Ärjänsaari. Isokokoiset miehet saalistivat Palta- ja Ärjänselällä tervansoutajilta Oulussa tervaan vaihdettuja tavaroita, tervoja ja ruokaa. He jakoivat saalistaan Kivesjärven kyläläisten kanssa, joten kukaan ei ilmiantanut heitä. Kiveksen rosvot pitivät selkosten tervatalonpoikia pelossa, kunnes heidät saatiin kiinni, tuomittiin 1867 ja ruoskittiin opiksi ja ojennukseksi. He ovat olleet tiettävästi ainoat Suomen sisävesien merirosvot.

Kirjallisuutta

• Heikkinen, Reijo: Ärjä: Oulujärven helmi. (Lönnrot-instituutin julkaisuja n:o 5) Kajaani: Kajaanin Lönnrot-instituutti, 2002. ISBN 951-98272-7-7
• Keränen, Jorma & Romppainen, Hannu: Paltamo: Kainuun emäpitäjä. Paltamon kunta, 2013. ISBN 978-951-97370-4-1
• Leinonen, Sari: Kiveksen rautaruukki. Rautaa Pietariin saakka. (Hakasuo-Länsiranta-Varsiniemi kyläkirja) Hakasuon seudun kyläyhdistys, 2014.
• Toivanen, Tero: Rosvouden liike: varhainen rautateollisuus, tervatalous ja sosiaalinen rosvous 1860-luvun Kainuussa. (Tiede & edistys n:o 4) Tutkijaliitto, 2015.

Aiheesta muualla

• Paltamo - Kainuun vanha emäpitäjä; Kivesjärvi ja Kiveksen Rosvot Archive.org
• Kiveksen rosvot Archive.org