Kiva (seremoniahuone)
Kivat olivat lounaisen Yhdysvaltain pueblointiaanien keskuksiinsa rakentamia pyöreitä, puoliksi maanalaisia seremoniahuoneita. Kivoja ja niiden tyyppisiä huoneita rakensivat muun muassa anasazi-, mogollon- ja hohokam-kulttuurien intiaanit. Kiva on iso ja pyöreäreunainen, tiiliseinäinen kuoppa, jossa on ollut hirsikatto. Kivan keskellä on pidetty tulta. Kivoissa tehtiin ilmeisesti taikuuksia. Myöhempien pueblointiaanien perinteistä päätellen kivassa saivat olla vain miehet ja pojat. Useissa kivoissa oli lattiassa aukko, sipapu, josta esi-isien ehkä uskottiin voivan nousta manalasta. Uskotaan kivan merkityksen muuntuneen ajan kuluessa uusien uskonnollisten vaikutteiden levitessä pueblojen alueella. Noin 1250 alueella alkoi levitä kachina-henkiin perustuva uskonto.
Intiaanit rakensivat niitä kennomaisiin pueblorakennelmiinsa muun muassa muun muassa Chacon kanjonissa, Lounais-Yhdysvaltain New Mexicossa. Esimerkiksi anasazin piirissä jokaisella Chacon kanjonin asuinpaikalla oli kiva, isoimmassa asuinpaikassa "Pueblo Bonitossa" oli 39 kivaa. Niistä kaksi oli suurta. Kivat ovat vanhimpien tunnettujen Pohjois-Amerikan muinaisjäännösten joukossa.
Kivojen arkkitehtuuri kehittyi ja niitä rakennettiin myös maan päälle ja tornimaisiksikin, ja ne saattoivat olla avaimenreiän muotoisia niin kuin Mesa Verdeessä. Sodassa kivan polttamisella oli voimakas uskonnollinen merkitys.
Monet kivat hylättiin, kun kuivuus ajoi intiaanit pois alueelta. Kivojen rakentajina pidetään anasazeja.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]