Kiristekalvo
Kiristekalvo on elastisesta muovista, yleensä lineaarisesta pientiheyspolyeteenistä (LLDPE)[1] valmistettu tuotteiden kuljetuksen aikaiseen paketointiin ja niputukseen tarkoitettu pakkausmateriaali.
Kiristekalvoa venytetään yleensä yli 100% sen alkuperäisestä pituudesta, pakattavan tuotteen ympärille kiristettäessä. Välitön pakkausteho saavutetaan kalvon pyrkiessä kutistumaan lähelle alkuperäistä pituuttaan. Kiristekalvoilla voidaan paketoida yhtä lailla pieniä laatikoita kuin suuria kuormalavojakin. Pakkaustehoon vaikuttavat käytettävän muovin paksuus ja laatu, esikiristyksen suuruus sekä pakkauskerrosten määrä.
Kiristekalvojen paksuudet alkavat alle 0,01 millimetristä, päätyen yli 0,05 millimetriin. Nk. käsikiristekalvot ovat yleensä 0,017–0,023 mm paksuisia ja 450 mm levyisiä (nk. sidontakalvot 100 mm levyisiä) kalvoja, käsin tapahtuvaa pakkausta varten. Käsikiristekalvojen käyttöä varten on olemassa erilaisia pakkauslaitteita. Nk. konekiristyskalvojen leveydet riippuvat käytettävästä pakkauskoneesta.
Tiivistävän ominaisuuden lisäksi kiristekalvot tarjoavat tuotteelle kohtuullisen hyvän suojan pölyä ja kosteutta vastaan. Kiristekalvot omaavat moniin muihin muoveihin nähden hyvän veto‐, isku‐, lävistys-[1] ja murtolujuuden (venytettäessä yli 500 %). Myös kalvon sisäpinnan kyky tarttua edeltävään kerrokseen on hyvän kiristekalvon tärkeä ominaisuus. Kalvoja on saatavilla ainakin kirkkaana ja mustana.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Valuatlas (Arkistoitu – Internet Archive)