Selkäkipu
| Selkäkipu | |
|---|---|
 |
|
| Syyt | yleensä tuntematon, joskus selkäsairaus tai hermojuuriongelma |
| Esiintyvyys | neljä viidestä aikuisesta |
| Ehkäisy | liikunta, terveelliset elämäntavat, normaali paino, oikea asento |
| Hoito | kipulääke, lihasharjoitukset, leikkaus |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Selkäkipu tuntuu yleensä alaselän alueella alaselkäkipuna, mutta se voi tuntua myös rintarangan seudussa.[1]
Selkäkipua potee elämänsä aikana noin neljä viidestä aikuisesta. Yleensä selkäkipu kestää vain muutamia päiviä tai viikkoja. Selkäkipu uusiutuu kuitenkin usein. Selkäkipu voi kestää pitempään, jos siinä on kyse jostain vakavasta vammasta tai sairaudesta. Iskiaksesta toipuminen voi viedä useita kuukausia.[2]
Selkäkipu saattaa myös kroonistua. Naisten krooninen selkäkipu on tyypillisesti voimakkaampaa kuin miesten.[3]
Syyt ja kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Selkäkivun syitä
Kaikista selkäkiputapauksista 90 prosentissa kivun syytä ei kyetä tarkentamaan. Alle kymmenessä prosentissa tapauksista kivun syyksi löydetään jokin tietty selkäsairaus tai hermojuuriongelma.[4]
Epäspesifi alaselkäkipu paikantuu alimpien kylkiluiden ja pakaroiden alaosan väliselle alueelle. Se aiheutuu alkuperältään selän rakenteista, eikä siihen liity hermoperäisiä oireita eikä vammaa. Kipu voi olla mekaanista, ja asento ja liike tuottavat kipua. Eräs tällaisen kivun muoto on noidannuoli.[5]
Epäspesifi alaselkäkipu voi olla äkillistä tai pitkittynyttä. Kipua voi pitkittää esimerkiksi liikkumisen rajoittaminen ja ylivarovaisuus.[5]
Äkillinen selkäkipu johtuu usein lihasten jännittymisestä. Kipu voi alkaa omia aikojaan tai selän venähdyksestä, ja siihen voivat myötävaikuttaa esimerkiksi työasennot, runsas autolla ajo, ylipaino ja tupakointi sekä selän nikamien rappeumat ja pikkunivelten kulumat.[1]
Välilevytyrä eli nikamien välisen välilevyn ytimen työntyminen selkäydinkanavaan tai hermojuuriaukkoon puristaa hermoja ja aiheuttaa alaraajoihin säteilevää kipua.[1]
Selkärangan rappeutuminen voi aiheuttaa selkäydinkanavan ahtautumista, jolloin selkäydin joutuu puristuksiin.[1]
Sakroiliakaalinivel eli risti-suoliluunivel voi aiheuttaa kipua rasituksen, vamman tai tulehduksen seurauksena.[1]
Harvinaisempia selkäkivun syitä ovat esimerkiksi nikamien tulehdukset ja kasvaimet, selkärankareuma ja munuaisperäiset vaivat. Selän yläosan kivun syynä voivat olla lapaluun seudun lihaskivut. Rintakehän alueen selkäkivut voivat johtua myös sydämestä tai keuhkoista.[1]
Myös raskaus, synnytys, alaraajojen virheasennot sekä liikkumattomuudesta johtuva puutteellinen aineenvaihdunta voivat aiheuttaa selkäkipua.[4]
Lisäksi työolojen psykologisilla tekijöillä voi olla merkitystä selkäkipujen synnyssä.[1]
Ehkäisy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Epäspesifiä alaselkäkipua voi pyrkiä ehkäisemään kevyellä kuntoliikunnalla, tupakoinnin välttämisellä, painon pitämisellä normaalina, terveellisellä ruokavaliolla, hyvillä yöunilla, oikeilla työ- ja nostoasennoilla sekä pitkien autonajomatkojen välttämisellä.[1][6]
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Selkäkivun hoito
Tavallista äkillistä selkäkipua voidaan hoitaa kipulääkkeellä, lämpöhoidolla tai kylmäpakkauksella.[2] Tila paranee yleensä itsestään, eikä tavanomaisia askareita ole syytä keskeyttää. Joskus lyhyt sairausloma voi olla tarpeen.[1]
Pitkäaikaista selkäkipua hoidetaan lihasharjoituksilla ja yleiskuntoa parantavilla harjoituksilla.[1]
Kroonista selkäkipua voidaan hoitaa selkäleikkauksella silloin, kun selkäkipu tekee jokapäiväisen elämän vaikeaksi ja leikkauksesta tiedetään olevan hyötyä. Leikkaushoidosta on apua noin yhdelle sadasta selkäkipuisesta ihmisestä.[7]
Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, jos kivun on aiheuttanut suurienergiainen vamma, tai jos kipuun liittyy esimerkiksi ulostamis- tai virtsaamishäiriöitä, alaraajalihasten nopeaa heikentymistä, kovaa vatsakipua tai sietämätöntä ja jatkuvaa selkäkipua. Kiireellistä hoitoa vaativia oireita ovat alaraajojen lisääntyvä heikkous, tunnottomuus tai puutuminen, yleisvoinnin heikkeneminen, kivun tasainen paheneminen tai kuume.[1]
Kiireettömässä selkäkivun hoidossa selvitetään kivun syyt ja kuntoutuksen tarve.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Saarelma, Osmo: Selkäkipu Lääkärikirja Duodecim. 14.2.2022. Viitattu 8.4.2023.
- ↑ Hyttinen, Nelli: Lääketieteen sukupuolivinouma vaarantaa naisten terveyden ja talouden: "Elävät suuremman osan elämästään sairaampina kuin miehet" mtvuutiset.fi. 29.6.2024. Viitattu 4.10.2024.
- ↑ Selkäkivun riskitekijät usein selkäongelmien taustalla Selkäkanava. Selkäliitto. Viitattu 8.4.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Selkäkipu Wikimedia Commonsissa
