Kintsugi
Kintsugi (jap. 金継ぎ, suom. kultainen liitos[1]) eli kintsukuroi (jap. 金繕い) on vuosisatoja vanha japanilainen taidemuoto, jossa keramiikkaa korjataan urushi-lakan avulla. Korjaussaumat ja paikat viimeistellään perinteisesti aidolla kullalla. Työvaiheita on lukuisia, ja huolella tehdyillä pohjatöillä on iso merkitys lopputuloksessa. Esineen korjaus saattaa viedä jopa kuukausia.[2] Aasiassa kintsugi on korkealle arvostettu taidemuoto.[1]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kintsugi kehitettiin 1400-luvulla. Se edustaa japanilaista wabi-sabi-estetiikkaa, jonka mukaan myös keskeneräiset ja yksinkertaiset asiat ovat kauniita ja tärkeitä.[3] Kintsugi symboloi mennyttä ja jäljellä olevaa sekä epätäydellisyyden kauneutta.[1] Sen sijaan, että esineen rikkoutuminen pyrittäisiin kätkemään, kintsugissa esine korjataan hajoamisen jäljet hyväksyen ja niitä korostaen,[4] jolloin korjaussaumoista tulee osa esineen estetiikkaa.[1] Japanilaisessa teeseremoniassa käytettäviä astioita rikotaan joskus jopa tarkoituksella, jotta halkeamiin voisi maalata luontokuvan. Halkeama voi muodostaa esimerkiksi salaman tai puun oksan näköisen kuvion.[5]
Menetelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kintsugin tekeminen on orgaanisen lakan hitaan kuivumisen sekä lukuisten työvaiheiden vuoksi hidasta sekä teknisesti todella vaativaa. Urushi-lakkojen lisäksi kintsugissa käytetään vehnä- tai riisijauhoa, tonoko-savea ja loppuvaiheessa märän lakan päälle pudotettavia metallipölyjä. Jos prosessin tekee huolella ja käyttää aitoa kultaa, lopputulos on elintarvikekelpoinen. Urushipuu kuuluu samaan kasviheimoon kuin Pohjois-Amerikassa yleinen myrkkymuratti eli se on työstövaiheessa voimakkaan allergisoivaa. Kintsugia tehtäessä käytetäänkin suojahanskoja ja pitkähihaista paitaa.[6]
Tekniikkaa käytetään kolmella eri tavalla. Särkyneen esineen palasia voidaan ensinnäkin liimata toisiinsa. Toisaalta jos esineestä puuttuu pala, tyhjä kohta voidaan täyttää lakalla. Kintsugia hyödyntää myös tekniikka, joka yhdistelee useammasta eri keramiikkatyöstä yhden korjatun työn. Eri töistä otetaan siis palasia vähän kuin tilkkutäkkiä tehdessä. Kintsugi-korjaus liitetään usein nopeaan superliimaa ja kullanväristä askartelumaalia käyttävään tekniikkaan, jolla matkitaan kintsugia.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Anne Repo: Rikki mennyt ja korjattu on kauniimpi kuin ehjä – japanilainen kintsugi-menetelmä esittelyssä Käsityön museossa Keskisuomalainen. 2.10.2024. Viitattu 26.1.2025.
- ↑ Minna Vilkuna: Kintsugi opettaa hyväksymään elämän jäljet sjl.fi. 27.10.2024. Viitattu 26.1.2025.
- ↑ Kintsugi: Japan’s ancient art of embracing imperfection www.bbc.com. 8.1.2021. Viitattu 2024.11.12. (englanniksi)
- ↑ Kintsugi - Ajan jälkiä Suomen Käsityön museo. Viitattu 26.1.2025.
- ↑ Kintsugi: The Healing Power of Pottery Repair 2020. Japanin hallitus. Viitattu 12.11.2024. (englanniksi)
- ↑ Seppinen, Katja: Kintsugi tarjoaa mahdollisuuksia teoksessa Japanilaisen ja suomalaisen keramiikan luovuuden lähteillä, s. 78. Japanilaisen Kulttuurin Ystävät ry, 2022. ISBN 978-952-69555-2-0
- ↑ Rehbinder, Natalia: Kintsugi – japanilaisessa korjaustekniikassa rikkoutuneen esineen vauriota korostetaan kullalla meillakotona.fi. 4.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kintsugi Wikimedia Commonsissa
