Kimmo Kahma
| Kimmo Kahma | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. marraskuuta 1947 Helsinki[1] |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | fysikaalisen meritieteen tutkimusprofessori[1] |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (FK 1973, FT 1981)[1] |
| Instituutti | Ilmatieteen laitos |
| Tutkimusalue | fysikaalinen meritiede, erityisesti aallokko |
| Palkinnot | Palmén-mitali (2013)[2] |
Kimmo Kaarlo Kahma (s. 10. marraskuuta 1947 Helsinki[1]) on suomalainen merentutkija ja Ilmatieteen laitoksen fysikaalisen meritieteen tutkimusprofessori (emeritus).[1] Hänet tunnetaan erityisesti aallokkoon liittyvistä tutkimuksistaan.
Hänen isänsä oli professori Aarno Kahma. Kimmo Kahma kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin yhtenäiskoulusta vuonna 1967. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 1973, lisensiaatiksi 1979[3] ja filosofian tohtoriksi 1981 (geofysiikka). Hänen englanninkielisen väitöskirjansa (1981) käsitteli pyyhkäisymatkan vaikutusta tuulen synnyttämän aallokon kasvuun. Työn otsikkona oli On the growth of wind waves in fetchlimited conditions.[1][4] Helsingin yliopiston geofysiikan dosentti on ollut vuodesta 1982.[1]
Kahma työskenteli Merentutkimuslaitoksella tutkijana vuosina 1972–1991. Tästä ajanjaksosta hän oli Kanadassa (NSERC, post-doct fellow) vuosina 1983–1986 ja Suomen Akatemian vanhempi tutkija 1986–1989. Vuosina 1992-2005 tohtori Kahma toimi Merentuutkimuslaitoksen erikoistutkijana. Vuodesta 2005 lähtien hän on toiminut fysikaalinen oseanografian tutkimusprofessorina ensin Merentutkimuslaitoksella ja organisaatioliitoksen jälkeen Ilmatieteen laitoksella eläkkeelle jäämiseensä saakka.[1]
Kahma on työtoveriensa kanssa julkaissut kymmeniä tutkimuksia fysikaalisen oseanografian alalta.[1] Hän osallistui esimerkiksi aallokkomittauksia selvittäneen COST-714 -tutkimushankkeen loppuraportin (Measuring and Analysing the Directional Spectra of Ocean Waves, 2005) kirjoittamiseen.[5] Tohtori Kahma on myös tuonut meritieteellistä asiantuntemusta selvitettäessä suomalaisia koskettaneita, mereen liittyviä suuronnettomuuksia. Hän toimi pysyvänä meritieteellisenä asiantuntijana presidentti Martti Ahtisaaren johdolla 2005 laaditussa Kaakkois-Aasian tsunamin (26.12.2004) jälkeisessä onnettomuusselvityksessä.[6][7]
Kahmalle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki.[1] Vuonna 2017 hän sai Geofysiikan seuran Palmén-mitalin ansiokkaasta työstään meritieteen alalla.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit Finlands professorer 1640–2007, s. 252. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ a b Palmén-mitali Geofysiikan Seura r.y.. Viitattu 21.10.2017.
- ↑ Kahma, Kimmo K.: On a two-peak structure in steady-state fetch-limited wave spectra (fil.lis-thesis/ Univ. of Helsinki, lisensiaatintyö Helsingin yliopistolle) 1979. Helsinki: Helsingin yliopisto, teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi. Arkistoitu 21.10.2017. Viitattu 21.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Kahma, Kimmo K.: On the growth of wind waves in fetch-limited conditions (ISBN 951-45-2183-8; PhD-thesis/ Univ. of Helsinki, väitöskirja Helsingin yliopistolle; julkaistu sarjassa Report series in geophysics / University of Helsinki, Department of Geophysics, ISSN 0355-8630; 15) 1981. Helsinki: Helsingin yliopisto, teostiedot via kansalliskirjasto.finna.fi. Arkistoitu 21.10.2017. Viitattu 21.10.2017. (englanniksi)
- ↑ D. Hauser, K. Kahma, H. E. Krogstad, S. Lehner, J. A. J. Monbaliu, L.R. Wyatt: Arkistoitu kopio (ISBN: 92-898-0003-8 ; 465 pages) 2005. cost.eu. Arkistoitu 21.10.2017. Viitattu 21.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Arkistoitu kopio 11.6.2005, päiv. 21.11.2013. Onnettomuustutkintakeskus, turvallisuustutkinta.fi. Arkistoitu 21.10.2017. Viitattu 21.10.2017. (suomeksi)
- ↑ Tutkintaselostus A 2/2004 Y. Aasian luonnonkatastrofi 26.12.2004 Onnettomuustutkintakeskus, turvallisuustutkinta.fi. Viitattu 21.10.2017. (suomeksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Publications: Kimmo K. Kahma. Finnish Meteorological Institute, Helsinki. Marine Research Programme (englanniksi) (researchgate.net)
- Itämerellä sivuttiin viime yönä aaltoennätystä (12.1.2017) (suomenluonto.fi)
- Tutkimus: Säärintamat voivat aiheuttaa äkillisiä vedenkorkeusvaihteluita Suomen rannikolla (6.5.2014) (ilmatieteenlaitos.fi)
- Perämeren kohtalo ratkeaa Etelämantereella (28.5.2010, päivitetty 10.4.2012) (yle.fi)
- Suomenlahden vesi korkealla (3.2.2008, päivitetty 31.10.2008) (yle.fi)
| ||||||||||
