Kiltuanjärvi
| Kiltuanjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Sonkajärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Oulunkoski [1] |
| Järvinumero | 04.643.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 145,3 m [1] |
| Rantaviiva | 43,8234 km [2] |
| Pinta-ala | 10,1218 km² [2] |
| Tilavuus | 0,08304026247 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 8,2041 m [2] |
| Suurin syvyys | 36,54 m [2] |
| Valuma-alue | 709 km² [3] |
| Keskivirtaama | 7,2 m³/s (MQ) [3] |
| Saaria | 32 [2] |
 Kiltuanjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kiltuanjärvi [1][2] on Pohjois-Savossa Sonkajärvellä sijaitseva järvi. Järveltä on yhteys Haajaistensalmen kautta viereiseen Haajaistenjärveen, jonka vedenpinnan taso on samalla korkeudella.[2][1][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 1 000 hehtaaria eli 10 km². Se on 11,3 kilometriä pitkä ja 4,8 kilometriä leveä, mutta suuri leveysarvo johtuu 2,7 kilometriä pitkästä Niskalahdesta. Järven suurimpana leveytenä voisi pitää 2,2 kilometriä, joka saadaan ilman Niskalahden lounaaseen työntyvää lahtea. Järven selkä on hyvin avoin ja siihen kohdistuu suurin tuulivaikutus kaakkois-luoteis-suunnasta.[2][1]
Järvessä on laskettu olevan 32 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 10 ha, mikä on noin 1 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista Savisaari, Kuivaniemi ja Tölppäsen saaret on yli hehtaarin suuruisia, muista saarista 24 ovat yli aarin ja loput 4 ovat alle aarin kokoisia. Muita saaria ovat Selkäsaaret, Kirvesluoto, Huhtihiekka, Käkisaari, Antinniemi, Kalmasaari, Kärppäsaari ja Merkkuusaari. [2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 83 miljoonaa m³ eli 0,083 km³. Järven keskisyvyys on 8,2 metriä ja suurin syvyys on 36,5 metriä. Syvin kohta sijaitsee Selkäsaarien itäpuolella keskellä järveä. Järven pituussuunnassa ja järvenselän keskellä kulkee pitkien ja kapeiden syvänteiden sarja.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 44 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 6 kilometriä. Sen rannat ovat alavaa metsämaata, joka on monin paikoin soistunutta. Kaakkoispäässä sijaitseva Kiltuanmäki ja järven rannat siitä kaakkoon päin ovat jyrkempiä. Järvellä ei ole juurikaan kiinteää asutusta, mutta vapaa-ajan asuntoja on rannoille rakennettu yli 60. Niille johtaa tiet yhdystieltä 5862 tai Kiltuan voimalaitoksen tieltä. Jyrkän kylä sijaitsee Oulunlammella, mutta sillä ei ole vaikutusta järven tilaan lukuun ottamatta Jyrkän voimalaitoksen säännöstelyä.[2][1][4][5]
Säännöstely ja virtaamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenpinnan korkeus on 145,3 metriä mpy. Järveä on säännöstely vuodesta 1961 siten, että vedenpinnan ali- ja yläkorkeudeksi on määrätty raja-arvot 144,04 metriä ja 146,29 metriä mpy. Säännöstelyä on tehty voimatalouden tarpeisiin ja säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Veden korkeuksista on mittaustietoa vuodesta 1960 alkaen. Tänä aikana järven keskivedenkorkeus on ollut 145,40 metriä mpy. (arvot N60-järjestelmässä) ja vuotuinen keskimääräinen vaihtelu on ollut 2,05 metriä. Ylin vedenkorkeus on ollut 146,38 metriä (kesäkuussa 1964) ja alin vedenkorkeus on ollut 143,32 (huhtikuussa 1960), joten äärivaihtelu on ollut 3,06 metriä.[1][3]
Järven lasku-uomassa Oulunkosken alla Oulunlammessa on Jyrkän säännöstelypato. Padon virtaamatietoja on Suomen Ympäristökeskuksessa tallessa vuodesta 1998 alkaen. Niiden mukaan keskivirtaama on ollut 7,2 m³/s, keskiylivirtaama 27 m³/s ja keskialivirtaama 1,9 m³/s. Suurin virtaama on ollut 60 m³/s (tammikuussa 2006) ja pienein virtaama 0,9 m³/s (syyskuussa 1999).[3]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Vuoksen vesistössä (vesistöaluetunnus 04) Nilsiän reitin valuma-alueen (04.6) Nurmijoen alueella (04.64), jonka Kiltuanjärven alueeseen (04.643) järvi kuuluu.[3]
Valuma-alue saa pääosan vedestään Laakajärven alueelta ja vesistön yläjuoksulta, sekä omalta alueeltaan (04.644), johon laskee idästä myös pieni Keinosenjoen valuma-alue (04.648). Laakajärvi (34,7 km²) laskee Kiltuanjärven itärantaan Laakajokea ja siinä olevaa Laakalampea (56 ha) myöten, mutta suurin osa Laakajärven vedestä päästetään Kiltuan voimalaitoksen läpi. Voimalalle johtaa Laakajärvestä vajaa kolme kilometriä pitkä kanava. Pienempi määrä vettä kulkee Haajaistensalmen kautta, joka on Haajaistenjärven (449 ha) lasku-uoma ja myös Keinosenjoen valuma-alueen lasku-uoma.[3]
Kiltuanjärven alueella on 19 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Haajaistenjärvi, jonka kautta laskevat myös Kämäräisenjärvi (231 ha), Mustajärvi (138 ha), Pitkäjärvi (155 ha), Hukkalampi (15 ha), Löytynlampi (30 ha) ja Ahveninen (269 ha).[3]
Järven lasku-uoma kulkee Jyrkän voimalaitoksen läpi. Niskalahden pohjukassa on sijainnut Oulunkoski, joka on jäänyt voimalan patoaltaaseen ja laskujoen alajuoksuun on muodostunut Oulunlampi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j Kiltuanjärvi, Sonkajärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 12.8.2017.
- ↑ a b c d e f g h Kiltuanjärvi (04.643.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.8.2017.
- ↑ Kiltuanjärvi, Sonkajärvi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
- ↑ Laakajärvi (04.644.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.8.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keto, Antton & al.: Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä, 2008, Pohjois-Savon ympäristökeskus