Kiinanruusukvitteni
| Kiinanruusukvitteni | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Amygdaloideae |
| Suku: | Ruusukvittenit Chaenomeles |
| Laji: | speciosa |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Chaenomeles speciosa |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kiinanruusukvitteni (Chaenomeles speciosa) on ruusukasveihin kuuluva piikikäs kesävihanta tai puoli-ikivihreä pensas, joka kasvaa luonnonvaraisena Itä-Aasiassa. Suomessa se menestyy vain eteläisimmässä osassa maata talvenarkuutensa vuoksi.[1] Kiinan- ja japaninruusukvittenin risteytymistä kehitettyjä lajikkeita kutsutaan tarharuusukvitteneiksi (Chaenomeles × superba).[1]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinanruusukvitteni on korkeampi kuin yleisesti viljelty sukulaislajinsa japaninruusukvitteni; jälkimmäinen kasvaa 0,5–0,8 metrin korkuiseksi, kun taas kiinanruusukvitteni kasvaa yleensä korkeintaan kahden metrin korkuiseksi. Joissain tapauksissa kiinanruusukvitteni voi kasvaa jopa yli viiden metrin korkuiseksi. Kasvissa on vahvoja piikkejä ja lukuisia ylöspäin kasvavia haaroja. Nuoret oksat ovat hieman karvaisia tai kaljuja, edellisen vuoden oksat ovat aina kaljuja. Lehdet ovat puikeita tai pitkänomaisia, hammaslaitaisia, 4,5–10 senttimetriä pitkiä ja 2–4 senttimetriä leveitä. Korvakkeet ovat 0,5–1 senttimetriä pitkiä ja 1,2–2 senttimetriä leveitä, munuaismaisia ja sahalaitaisia.
Punaisia tai valkoisia, ei koskaan oransseja, kukkia on yleensä 2–3 yhdessä, joskus voi löytyä myös yksittäisiä kukkia. Avonainen kukka on 4–5 senttimetriä leveä. Hedelmä on tuoksuva, mutta kova omenan tapainen pohjushedelmä, joka muistuttaa kvitteniä. Kypsät hedelmät ovat 4–7 senttimetriä pitkiä, 3–6 senttimetriä leveitä ja muodoltaan hyvin vaihtelevia.
Kiinanruusukvittenin kromosomiluku on 2n = 34.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji on kotoisin Kiinan kansantasavallasta (Fujian, Gansu, Guangdong, Guizhou, Hubei, Jiangsu, Shaanxi, Sichuan, Tiibet, Yunnan), pohjoisesta Myanmarista ja Japanista, joissa sitä kutsutaan nimellä Haitang ja Boke kiin.: 海棠; pinyin: Hǎitáng, jap. 木瓜, Boke). Perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä kasvi tunnetaan nimellä zhou pi mugua.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiinanruusukvitteniä viljellään laajalti koristepensaana lauhkealla vyöhykkeellä köynnösmäisen kasvutapansa ja kasvukauden alussa, joskus jopa talvella, ilmestyvien näyttävien kukkiensa vuoksi. Sitä kasvatetaan usein epämuodollisissa matalissa pensasaidoissa. Kiinanruusukvitteniä on viljelty vuodesta 1796 alkaen.
Kiinanruusukvittenistä on lukuisia lajikkeita, joiden kukat ovat vaaleanpunaisia, punaisia tai valkoisia. Seuraavat lajikkeet ja risteymät ovat saaneet Royal Horticultural Societyn palkinnon Award of Garden Meritin:
|
|
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pseudocydonia sinensis, myös kutsuttu nimellä mugua ja myös runsaasti käytetty perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä
- Papaija, trooppinen hedelmä, jota myydään myös nimellä mugua
- Baikalinvuohennokka (Scutellaria baicalensis), kiin.: 黄芩; pinyin: Huáng qín, toinen perinteinen kiinalainen yrtti, joka sisältää myös dopamiinin takaisinoton inhibiittoria
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Meillä kotona: Ruusukvitteni on Suomen sitruuna Viitattu 1.7.2020.
