Chow chow
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Chow chow | |
---|---|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa | Kiina |
Määrä | Suomessa rekisteröity 4 978[1] |
Rodun syntyaika | hyvin vanha rotu |
Alkuperäinen käyttö | metsästys, vartiokoira |
Nykyinen käyttö | seurakoira |
Muita nimityksiä | Kiinanpystykorva |
FCI-luokitus |
ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat alaryhmä 5 Aasialaiset pystykorvat ja sukulaisrodut #205 |
Ulkonäkö | |
Paino | 20–32 kg |
Säkäkorkeus |
uros 48–56 cm narttu 46–51 cm |
Väritys | punainen, musta, kermanvärinen, sininen, valkoinen tai fawn (kanelinvärinen) |
Chow chow (kiin.: 鬆獅犬; pinyin: sōng shī quǎn) eli kiinanpystykorva on Kiinasta kotoisin oleva yli 2000 vuotta vanha koirarotu. Kiinankielinen nimi sōngshī quǎn tarkoittaa "pöyheää leijonakoiraa". Chow chow'ta on kutsuttu myös Tang-dynastian koiraksi, tang quan.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chow chow'lla tunnetaan kahta turkinpituutta, pitkä- ja lyhytkarvainen. Pitkäkarvainen: karvapeite on runsas, tuuhea, tiheä, suora ja pysty mutta ei liioitellun pitkä. Peitinkarva on karheaa, aluskarva pehmeää ja villavaa. Karva on erityisen runsasta kaulan ympärillä muodostaen harjan tai kauluksen sekä reisien takaosassa muodostaen housut. Lyhytkarvainen: karvapeite on lyhyt, tiheä, suora ja plyysimäinen; pysty, ei pinnanmyötäinen.
Chow chow on melko vankka ja lyhytrunkoinen, olemukseltaan ryhdikäs ja omanarvontuntoinen koira. Chow chow'lla on hyvin tiheä turkki, ja ne voivat olla lyhyt- tai pitkäkarvaisia. Pitkäkarvaisen chow chow'n turkki on erityisen paksu niskan alueella, mikä luo koiralle leijonamaisen harjan. Turkki on useimmin punainen, mutta voi olla myös musta, kermanvärinen, sininen tai fawn. Karkeahkon peitinkarvan alla on tiheä pohjavilla.
Chow chow'n pää on melko suuri suhteessa runkoon. Sillä on yleensä 44 hammasta, mikä on enemmän kuin keskivertokoiralla (42 hammasta).[2] Kiinanpystykorvalla on sinertävän musta kieli ja suorat takajalat. Korvat ovat "nallemaiset": pienet, pystyt ja pyöreäkärkiset. Rodun tunnusomainen piirre on myös sen pohdiskeleva ilme, "murjotus".
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chow chow on luonteeltaan varautunut, rauhallinen ja uskollinen seurakoira. Se on ehdottomasti yhden perheen koira, sen kiintymys omistajaan on syvä ja se on luonteeltaan vahvatahtoinen. Sen tapa suhtautua vieraisiin on ylpeän välinpitämätöntä eikä se alennu liehakoimaan edes omistajalleen. Kiinanpystykorva haukkuu vahtiessaan kumealla äänellä.
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chow chow on yksi maailman vanhimmista koiraroduista. Vaikka koiria pidetään nykyään lemmikkeinä, ne ovat hyvin itsenäisiä ja omatahtoisia. Rotua on käytetty alun perin yleistyökoirana muun muassa vetojuhtana, metsästyksessä ja vahtina, ja sitä on myös kasvatettu lihan ja turkin vuoksi. Rodun varsinaista alkuperää ei tunneta. Eurooppaan chow chow tuotiin ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla merimiesten mukana: kaikenlaisesta kauppatavarasta käytetty chow chow -nimitys tarttui koiraan.
Vanha tarina kertoo kiinanpystykorvan saaneen sinisen kielensä, kun jumala maalasi taivasta siniseksi. Hän pudotti muutaman pisaran maalia maahan, jolloin koira nuoli ne. Toinen versio kertoo chow chow'n syöneen jumalan pudottamia taivaan palasia hänen puhkoessaan taivaankanteen tähdenreikiä.
Ensimmäisiä chow chow'n saaneita eurooppalaisia oli kuningatar Viktoria vuonna 1865. Alkuperältään tuntematon anekdootti kertoo kuningattaren ihastuneen chow chow'n pennun ulkonäköön niin, että usean ompelijan piti suunnitella ja valmistaa hänelle lahjaksi koiranpennun näköinen pehmolelu. Leikkikalu miellytti kuningatarta suuresti.
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chow chow -rotu on mukana Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmassa PEVISA. Siksi jalostusyksilöiden eli pennun vanhempien on täytettävä PEVISAn ehdot jotta kasvattaja saa pennut rekisteröityä Kennelliittoon. Lonkkakuvaustuloksen D saanut koira on paritettava tuloksen A tai B saaneen koiran kanssa. Kyynärkuvaustuloksen 2 saanut koira on paritettava tuloksen 0 saaneen koiran kanssa. Molemmilla vanhemmilla pitää olla myös virallinen voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Diagnoosin entropion/trichiasis ja/tai ektropion/makroblepharon saanut koira on paritettava näiden sairauksien suhteen terveen koiran kanssa. Kortikaalista kataraktaa tai posterior polaarista kataraktaa sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Jalostukseen käytettäville koirille suositellaan myös polvitarkastusta. Polvitutkimustulos ei kuulu PEVISA määräysten piiriin, eikä tulosten puuttuminen vaikuta rekisteröintiin.[3]
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pentuturkki vaatii aikaa ja työtä, mutta aikuisen kiinanpystykorvan turkin hoito on varsin helppoa kunhan huolehtii että turkkia hoidetaan säännöllisesti. Pentuikäisen chow chow'n turkki takkuuntuu helposti, joten sitä on harjattava säännöllisesti. Lisäksi on tärkeää totuttaa pentu turkin käsittelyyn. Aikuisenkin chow chow'n turkki tarvitsee säännöllistä hoitoa, jotta iho saa ilmaa ja voi hengittää, näin ehkäistään iho-ongelmia. Karvanlähtöaika on pari kertaa vuodessa, ja silloin turkista tulee harjata pois irtoava pohjavilla. Käpälien siistimistä lukuun ottamatta kaikki karvapeitteen keinotekoinen lyhentäminen, mikä muuttaa luonnollisia ääriviivoja tai ilmettä, on kielletty.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rotumääritelmä (Suomen kennelliitto, pdf)
- Suomen chow chow-yhdistys (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen Kennelliitto. Chow chow. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2016. Haettu 24.7.2019.
- ↑ Dog breed with most teeth. Guinness World Records. Haettu 5.10.2021.
- ↑ ChowChow yhdistys (Archive.org) chowchow.fi. Arkistoitu 10.9.2016. Viitattu 28.8.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- www.chowwelfare.com
- Chow chow Koirat.com:ssa
- Chow chow Koirarodut sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)