Xinjiang

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Kiinan Turkestan)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Xinjiang / Sinkiang
شىنجاڭ ئۇيغۇر ئاپتونوم رايونى‎
(Shinjang Uyghur Aptonom Rayoni)
新疆维吾尔自治区
(Xīnjiāng wéiwú'ěr zìzhìqū)
Xinjiangin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Xinjiangin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio Kiina
Prefektuuritaso 14 yksikköä
Piirikuntataso 105 yksikköä
Hallinto
 – hallinnon tyyppi autonominen alue
 – hallinnollinen keskus Ürümqi
 – Puolueen sihteeri Zhang Chunxian
 – Kuvernööri Shohrat Zakir
Pinta-ala  ([1]) 1 646 900 km² (1.)
Väkiluku (2013)  ([1]) 22 643 000 (25.)
 – väestötiheys 13,7[1] as./km²
BKT (2013) 836,0 mrd. CNY[2]
(eli 1,3 % Kiinan BKT:stä)
 – asukasta kohti 37 181 CNY,
noin 4 453 EUR[3][4]
(89 % Kiinan keskiarvosta)[5]
HDI (2010[6]) 0,667
Symbolit
 – Kansallinen kirjaintunnus XJ[7]
Lyhenteet
 – ISO 3166 CN-65
xinjiang.gov.cn

Xinjiang[8] eli Sinkiang[8][7] (uiguuriksi: شىنجاڭ Shinjang, kiin. 新疆, pinyin: Xīnjiāng) on autonominen alue Kiinassa. Xinjiang merkitsee kiinan kielellä "uutta rajaa". Koska Kiinan autonomiset alueet ovat joillekin vähemmistökansallisuuksille varattuja, Xinjiang on varattu uiguureille, minkä vuoksi alueen täydellisempi nimi on Xinjiangin uiguurien autonominen alue.[7] Myös nimeä Sinkiang-Uigur on käytetty.[9] Muita nimiä alueelle ovat Kiinan Turkestan tai Itä-Turkestan.

Xinjiangin väestö on ollut kasvussa.[1] Osana Kiinan kansantasavallan väestöpolitiikkaa on Xinjiangissa sallittu kaupunkilaisille yksi lapsi ja maalla asuville kaksi lasta vuodesta 1984. Maalla asuvat ovat paljolti uiguureja ja muita vähemmistökansallisuuksia, kun taas kaupungistuminen on tapahtunut pääasiassa öljy- ja kaasuteollisuuden tarpeista, mikä on tuottanut alueelle väestöä Kiinan muista osista, pääasiassa han-kiinalaisia. Kiinalaisten ja uiguurien välillä on ollut poliittista kitkaa, joka on johtanut levottomuuksiin, terroritekoihin ja näiden koviin tukahduttamistoimiin. Kiinan uiguureihin ja muihin muslimivähemmistöihin kohdistamia sortotoimenpiteitä kutsuttiin ensin uiguurien kulttuuriseksi kansanmurhaksi, 2020-luvulla jo uiguurien kansanmurhaksi.

Lop Nor, jossa Kiina on tehnyt ydinkokeita, sijaitsee Xinjiangissa.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xinjiang on pinta-alaltaan suurin Kiinan hallinnollisista alueista tai maakunnista. Sen 1 646 900 neliökilometrin laajuinen alue käsittää kuudesosan Kiinan kansantasavallan alueesta. Tienšan-vuori jakaa alueen Džungarianin altaaseen pohjoisessa ja Tarimin altaaseen etelässä.

Xinjiangin ja samalla koko Kiinan alin kohta sijaitsee 155 metriä merenpinnan alapuolella, korkeimman vuoren yltäessä 8 611 metrin korkeuteen Kashmirin rajalla.

Alue on ilmastoltaan mannermainen ja kuiva, minkä vuoksi säänvaihtelut lämpötilan osalta ovat jyrkkiä.

Xinjiangin uiguurien autonomisella alueella on maarajaa ulkovaltojen kanssa noin 5 600 kilometriä. Alue rajoittuu Mongoliaan, Venäjään, Kazakstaniin, Kirgisiaan, Tadžikistaniin, Afganistaniin, Pakistaniin ja Intiaan Kashmirin kohdalta. Aluetta ympäröivät kiinalaiset alueet ovat idässä Gansu, kaakossa Qinghai ja etelässä Tiibet.

Karakorumin maantie yhdistää Kašgarin Pakistanin Islamabadiin. Xinjiangiin on kehitetty liikenneyhteyksiä, muun muassa Etelä-Xinjiangin rautatie, Turpanin-Ürümqin-Dahuangshanin valtatie ja Burqin-Kanasin valtatie matkailukäyttöön sekä Xinyuan Nalatin lentoasema.

Merkittäviä kaupunkeja ovat Ürümqi, Turfan, Kašgar, Karamay, Yining ja Shihezi.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xinjiang on ollut enemmän tai vähemmän Kiinan hallussa Han-dynastiasta lähtien, sillä sen kautta kulkeva silkkitie piti turvata. Se on kuitenkin ollut varsin autonominen, sillä se on kovin kaukana Kiinan pääalueista.

Provinssi perustettiin Qing-dynastian aikana 1884. Pariin otteeseen alueella oli Itä-Turkestan-niminen valtio, joka muutti nimensä Xinjiangiksi 1934. Valtion ainoa sallittu puolue oli kommunistipuolue, ja valtio läheni Neuvostoliittoa. Vuonna 1944 valtio palasi Itä-Turkestaniksi, mutta Kiinan kansantasavalta miehitti sen vuonna 1949 ja perusti sille autonomisen hallintoalueen 1. lokakuuta 1955. Kiinan ensimmäinen ydinkoe suoritettiin Xinjiangissa 16. lokakuuta 1964.

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Itä-Turkestanin itsenäisyysliike, Ihmisoikeudet Kiinassa#Uiguurit, Uiguurien kansanmurha

Useimmat uutiset alueelta kertovat Kiinan keskushallinnon harjoittamasta voimakkaasta sorrosta, samaa kertovat muun muassa Amnesty International ja Human Rights Watch.[10] Kiinan suunnitelmallisia ja laajamittaisia sortotoimia voidaan kutsua kansanmurhaksi.[11] Kiinan ylin johto on osaltaan syypää näihin tekoihin, sillä Kiinan kommunistisen puolueen johtohahmojen (esimerkiksi Xi Jinping ja pääministeri Li Keqiang) lausunnot ovat johtaneet uiguurien ja muiden Kiinan muslimivähemmistöjen sortoon.[12]

Kiinan viranomaiset ovat sulkeneet uiguureja melko mielivaltaisin perustein vankileireille. Niissä on tapahtunut kaltoinkohtelua ja kidutusta. [13][14] Uiguurikulttuurin ja -älymystön edustajien toimintaa on estetty; kirjailijoita, tiedotusvälineiden ja kirjapainojen työntekijöitä, yliopistojen professoreita ja muita älymystön edustajien on vangittu tai "kadonnut".[15][16][17] Esimerkiksi Xinjiangin yliopiston rehtori Tashpolat Teyip uutisoitiin erotetun ja pidätetyn vuonna 2017; on myös esitetty että hänet olisi tuomittu pian tämän jälkeen kuolemaan salaisessa oikeudenkäynnissä.[18][19] Kiina on myös pyrkinyt siirtämään kiinalaisia uiguurialueelle, ja uiguureja muualle maahan.[20] Kiinan hallitus on kiistänyt ulkomaiset puheet uiguurien vainosta.[21]

Kiinalaisten kovien toimien syynä on ollut uiguurien itsenäisyysmielisten harjoittama jatkuva separatismi ja terrorismi.[22][23] Keskushallinto pelkää islamilaisen kansan pyrkivän irti emä-Kiinasta. Riippumaton tiedonvälitys alueelta on rajoitettua.

Yksi uiguurien aktivistijärjestö luokitellaan terroristijärjestöksi. Kiinan hallinto on epäillyt julkisesti aktivisteja mellakoiden järjestämisestä, salamurhista, aseiden salakuljettamisesta, sadoista pommiräjäytyksistä sekä linja-autojen räjäyttämisistä Pekingissä ja Wuhanissa. Elokuussa 2001 kansan vapautusarmeija järjesti Kangsharissa paraatin, jossa esiteltiin myös sotilaallista kalustoa. Työpaikoilta myönnettiin vapaata paraatin seuraamiseksi.lähde? Lokakuussa 2001 Kiinan ulkoasiainministeri Tang Jiaxuan epäili julkisesti uiguuriaktivisteja yhteyksistä Osama bin Ladenin johtamaan al-Qaida-järjestöön Afganistanissa.lähde?

Osana Yhdysvaltain johtamaa kansainvälistä terrorisminvastaista sotaa uiguureja otettiin kiinni vuosiksi Guantanamo Bayn vankileirille. Miesten lopulta vapauduttua terroriepäilyttä Yhdysvallat pyrki sijoittamaan heitä myös Euroopan unioniin, muun muassa Suomeen. Kun tämä ei toteutunut, päätyivät miehet Albaniaan, koska eivät katso pystyvänsä palaamaan aikaisemman terroriepäilyn vuoksi enää Kiinaan.lähde?

Vuonna 2008 kaksi miestä ajoi Kašgarin keskustassa kuorma-autolla aamulenkkeilevään poliisiryhmään aiheuttaen 17 poliisin kuoleman ja 15 loukkaantumisen. Miehet saivat teoistaan kuolemantuomiot.[24] Kesäkuun lopulla 2009 puhjenneita levottomuuksia pidetään vakavimpina pitkiin aikoihin, ja Kiina syytti väkivallan lietsomisesta ulkomailla toimivia uiguurijärjestöjä.[25] Väkivaltaisuudet leimahtivat jälleen vuonna 2013, jolloin viranomaiset syyttivät separatisteja Kašgarissa tehdyistä terrori-iskuista, joissa kuoli 21 henkilöä. Väkivaltaisuudet jatkuivat vielä seuraavan vuoden puolelle.[26]

Kiinalaisten mukaan uiguurien separatistiset pyrkimykset ovat paha uhka maan yhtenäisyydelle. Kiina hyötyy Xinjiangin luonnonvaroista, eikä sen kannata päästää aluetta itsenäistymään.

Uiguurit kokevat maansa olevan toisen kansan valloittama ja haluaisivat itsenäistyä tai ainakin enemmän itsenäisyyttä. Han-kiinalaiset saavat Xinjiangin uiguurien autonomisen alueen parhaat työpaikat ja pääosan luonnonvaroista saatavista tuloista. Suomen kuvalehden mukaan autonomisen alueen alkuperäisväestön uiguurien asema heikkenee koko ajan (2009). Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Xinjiangissa on poliittista häirintää ja uskonnonvapauksien rajoituksia.[27]

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xinjiangissa on erityinen aluejako. Alue jakautuu neljään prefektuuritason kaupunkiin, kolmeen prefektuuriin, neljään autonomiseen prefektuuriin, sekä yhteen maakunnan hallinnoimaan autonomiseen prefektuuriin jonka sisällä on vielä kaksi prefektuuria. Lisäksi on vielä maakunnan suoraan hallinnassa 10 piirikuntatason Bingtuan-kaupunkia, eli ne eivät kuulu mihinkään prefektuuriin.[28]

Xinjiangin hallinnollinen jako.


Aluehallinnon alainen autonominen prefektuuri
Aluehallinnon alainen piirikuntatason kaupungit

Piirikuntatasolla Xinjiang jakautuu 13 kaupunkipiiriin, 25 piirikuntatason kaupunkiin, 62 piirikuntaan ja kuuteen autonomiseen piirikuntaan.[28]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Xinjiangin uiguurien autonomisen alueen bruttokansantuote oli vuonna 2013 yhteensä 836,0 miljardia yuania (CNY) eli 100,2 miljardia euroa.[2][4] Tämä oli 1,3 prosenttia koko Kiinan bruttokansantuotteesta. Henkeä kohti laskettuna se teki 37 181 jeniä, eli 4 454 euroa[3][4]. Tämä oli 89 prosenttia Kiinan keskiarvotasosta.[5][4]

Xinjiang kuuluu Kiinan läntisiin alueisiin, johon öljy- ja kaasuteollisuus toi taloudellista kasvua. Öljynetsintää ja porausta on alueella harjoittanut Tarim Oil. Öljy- ja petrokemianteollisuus tuottavat nykyisin noin 60 prosenttia Xinjiangin kansantuotteesta.[26]

Öljyn lisäksi Xinjiangissa on myös mineraaleja. Kiinan alueista Xinjiangissa on eniten kaikista berylliumia, muskoviittia, salpietaria ja serpentiiniä. Xinjiangin todetut rautavarat ovat 730 miljoonaa tonnia. lähde?

Xinjiang oli vuonna 2000 Kiinan kansantasavallan suurin puuvillan, sokerijuurikkaiden ja villan tuottajamaakunta. Viidennellä sijalla se oli maidon, kašmirvillan, hevosten ja sokerin tuottajana. Xinjiang tuottaa hedelmiä, kuten rypäleitä ja meloneja. lähde?

Perinteisiä pienteollisuustuotteita ovat nahkatuotteet, paperi, jadekivet ja matot.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Xinjiangin etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[30]
Etninen ryhmä 2000 2010
Uiguurit 8 345 622 10 001 302
Han-kiinalaiset 7 489 919 8 829 994
Kazakit 1 245 023 1 418 278
Hui-kiinalaiset 839 837 983 015
Kirgiisit 158 775 180 472
Mongolit 149 857 156 280
Dongxiangit 55 841 61 613
Tadžikit 39 493 47 261
Xibet 34 566 34 399
Mantšut 19 493 18 707
Tujiat 15 787 17 850
Uzbekit 12 096 10 114
Venäläiset 8 935 8 489

Xinjiangin väkiluku on ollut kasvussa usean vuosikymmenen ajan. Väkiluku oli 13,082 miljoonaa vuonna 1982, 15,157 miljoonaa vuonna 1990 ja 18,460 miljoonaa vuoden 2000 väestönlaskennan mukaan.[1] Vuoden 2010 väestönlaskennassa asukkaita oli 21,627 miljoonaa eli 1,63 prosenttia Kiinan väestöstä (ilman Hongkongia ja Macaota). Autonominen alue oli Kiinan 25. väkirikkain maakuntatason hallintoalue.[31] Vuoden 2013 lopun väestöarvio oli 22,64 miljoonaa ja arvio väestötiheydestä 13,7 henkeä neliökilometrillä.[1]

Xinjiangissa on useita islamilaisia turkkilaissukuisia kansoja, muun muassa uiguurit ja kazakit. Lisäksi siellä elää esimerkiksi hui-kiinalaisia, kirgiisejä, mongoleja ja venäläisiä.

Keskushallinto yrittää kiinalaistaa Xinjiangia sijoittamalla sinne enemmän han-kiinalaisia. Han-kiinalaisten osuus väestöstä onkin noussut kuudesta prosentista neljäänkymmeneen prosenttiin vuoden 1949 jälkeen.lähde?

Xinjiangissa on ollut jo 90-luvulla, myöhemmin vuodesta 2008 uiguuriseparatistien tekemiä terrori-iskuja.[32] [33]Kiinan hallitus on vastannut niihin vuodesta 2014 voimakkain vastatoimin. Ne ovat olleet uiguurien sulkemisia "uudelleenkoulutusleireille", tehostettua kansalaisten valvontaa jne. [34] Ulkomaiset tahot arvostelivat Kiinan tekemiä ihmisoikeusrikkomuksia.[35][36]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uiguurien kieli, kulttuuri, uskonto ja ulkonäkö poikkeavat aluetta hallinnoivista han-kiinalaisista. Xinjiangissa vaikuttaa Kiinan islamilainen ruokakulttuuri.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f China Xinjiang (Julkaisijan mukaan aineistolähteenä Kiinan tilastokeskus: Kiinan väestönlaskennat 1.7.1982, 1.7.1990, 1.11.2000 ja 1.11.2010 sekä arvio väkiluvusta 31.12.2013) citypopulation.de. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b 3-14 Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013, vuoden 2013 arvo) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b 3-15 Per Capita Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013 per capita, vuoden 2013 arvo.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Euro exchange rates CNY. Chinese yuan renminbi (CNY) (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 1 CNY=0,1198 EUR) Kurssimuunnos euroiksi käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2013. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b 3-1 Gross Domestic product (Sarakkeiden Gross National Income ja Per Capita GDP (yuan) arvot vuodelle 2013. Huomautus. Statistical Yearbook 2014 -teoksen taulukkojen välillä vaikuttaisi olevan keskinäistä ristiriitaa. Tämän taulukon ilmoittama Kiinan arvioitu BKT 2013 poikkeaa alueellisten BKT:den summasta (taulukko 3-14), alueiden BKT:den summa antaa 11,3 prosenttia korkeamman BKT:n kokonaisarvon Kiinalle.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  6. ↑ China National Human Development Report 2013 (pdf) (Table 1 Human Development Index, 2010 (sivu 126/200)) ISBN 978-7-5001-3754-2. 7/2013. Peking: citypopulation.de. Arkistoitu 11.6.2014. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. (s. 492 Sinkiang // Sinkiangin uiguurien autonominen alue) Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6
  8. ↑ a b Hakulinen Kerkko, Paikkala Sirkka: ”Taulukko 1”, Pariisista Papukaijannokkaan, s. 171. (Eksonyymit (suomenkieliset nimet): Sinkiang ~ Xinjiang (endonyymi)) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
  9. ↑ ”Kiina”, Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1813. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9
  10. ↑ Jukka Huusko: Kiina | BBC:n haastattelemat uiguurinaiset kertovat järjestelmällisistä raiskauksista ja kidutuksesta keskitysleireillä Kiinassa Helsingin Sanomat, hs.fi. 3.2.2021. Viitattu 3.3.2021.
  11. ↑ Patrick Wintour: Uyghurs subjected to genocide by China, unofficial UK tribunal find theguardian.com. 9.12.2021. Viitattu 14.12.2021. (englanniksi)
  12. ↑ Martta Kallionpää: Tietovuoto yhdistää uiguurien sorto­toimiin Kiinan ylimmän johdon presidentti Xi Jinpingiä myöten Helsingin Sanomat, hs.fi. 30.11.2021. Viitattu 14.12.2021. (suomeksi)
  13. ↑ Kiina | BBC:n haastattelemat uiguurinaiset kertovat järjestelmällisistä raiskauksista ja kidutuksesta keskitysleireillä Kiinassa Helsingin Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 3.3.2021.
  14. ↑ Kiina | Kidutusta, pakkosterilointia ja lasten riistämistä perheiltään: Kiinan julmuudet luovat Xinjiangiin vihan sukupolvea, ennustaa asiantuntija Helsingin Sanomat, hs.fi. 6.11.2020. Viitattu 3.3.2021.
  15. ↑ Detained and Disappeared: Intellectuals Under Assault in the Uyghur Homeland 21.7.2019. Uyghur Human Rights Project (UHRP), uhrp.org. Viitattu 14.12.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Briefing: The Disappearance of Uyghur Intellectual and Cultural Elites. A New Form of Eliticide (pdf) 7.12.2021. Uyghur Human Rights Project (UHRP), uhrp.org. Viitattu 14.12.2021. (englanniksi)
  17. ↑ Abduweli Ayup: Arkistoitu kopio uyghurhjelp.org. 20.10.2021 (updated). Arkistoitu 14.12.2021. Viitattu 14.12.2021. (englanniksi)
  18. ↑ Xinjiang University President Purged Under 'Two-Faced' Officials Campaign 20.2.2018. Radio Free Asia, rfa.org. Viitattu 14.12.2021. (englanniksi)
  19. ↑ Darren Byler: A Death Sentence For a Life of Service 22.1.2019. livingotherwise.com. Viitattu 14.12.2021. (englanniksi)
  20. ↑ Kiina | BBC: Kiina yrittää hajottaa Xinjiangin vähemmistöryhmiä siirtämällä heitä töihin kauas kotoaan Helsingin Sanomat. 3.3.2021. Viitattu 3.3.2021.
  21. ↑ Ensin Kiina kiisti kohuleirit – ja nyt laillisti ne verkkouutiset.fi. 13.10.2018. Viitattu 3.3.2021.
  22. ↑ Timeline: Unrest connected with China's restive Xinjiang region - World News , Firstpost Firstpost. 26.9.2014. Viitattu 3.3.2021.
  23. ↑ United Nations High Commissioner for Refugees: Refworld | Chronology for Turkmen in China Refworld. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
  24. ↑ Yle.fi uutiset[vanhentunut linkki]
  25. ↑ Levottomuudet uiguurialueella vakavimpia pitkään aikaan Yle.fi. Viitattu 6.7.2009.
  26. ↑ a b Xinjiang territory profile - overview BBC News. BBC. Viitattu 16.8.2015.
  27. ↑ Muukalaisia omalla maallaan, Suomen kuvalehti, 29 2009 s. 22-27
  28. ↑ a b 2016年新疆维吾尔自治区行政区划 (Sinkiangin hallinnollinen jako vuonna 2016) 19.2.2016. xzqh.org. Viitattu 22.2.2016. (kiinaksi)
  29. ↑ 国务院批准设立县级胡杨河市，政府驻新疆兵团第七师130团 (Uutinen kaupungin perustamisesta) 7.12.2019. thepaper.cn. Viitattu 10.12.2019. (kiinaksi)
  30. ↑ Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China - A Statistical Yearbook (2014), s. 407-408. Springer. ISBN 978-3-662-44112-1 (englanniksi)
  31. ↑ National Bureau of Statistics of China: Communiqué of the National Bureau of Statistics of People's Republic of China on Major Figures of the 2010 Population Census [1 (No. 1)] (Kiinan 6. kansallisen väestönlaskennan (2010) alustavia tuloksia) 29.4.2011. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  32. ↑ Kiinassa pommeja markkinatorille – kymmeniä kuolleita Yle Uutiset. Viitattu 20.1.2021.
  33. ↑ Verinen isku juuri olympiakisojen alla järisytti Kiinaa Suomenkuvalehti.fi. 4.8.2008. Viitattu 20.1.2021.
  34. ↑ Essee: Suurvalta-Kiina vastaa terroriuhkiin teräshansikkain The Ulkopolitist. 16.4.2018. Viitattu 20.1.2021.
  35. ↑ "Kiinan ihmisoikeusloukkaukset vaikuttavat meihin kaikkiin " – yli 300 järjestöä eri puolilta maailmaa vaatii mekanismia puuttua Kiinan rikkomuksiin Yle Uutiset. Viitattu 20.1.2021.
  36. ↑ Liberalismi ja sananvapaus ahtaalla – Kiina on tehnyt markkina-asemastaan aseen, joka osoittaa kohti länsimaisia arvoja Yle Uutiset. Viitattu 20.1.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Xinjiang.
Wikimatkoissa on matkaopas aiheesta Xinjiang
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Xinjiang&oldid=22821741”