Kiimajärvi (kylä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiimajärvi oli suurehko kylä Viipurin läänin Pyhäjärvellä, Karjalankannaksella. Kylä sijaitsi Kiimajärven itärannalla. Naapurikyliä olivat Montrua pohjoispuolella, Jaama itäpuolella, Noitermaa kaakkoispuolella ja Porsaanmäki eteläpuolella. Järven vastarannalla, 2-3 kilometrin päässä, sijaitsivat Tiituan ja Musakanlahden kylät.

Kiimajärven keskuksena oli entinen lahjoitus­maa­tarkartano, jonka maista oli muodostettu noin 30 maatilaa lahjoitusmaiden lunastamisen jälkeen. Kylän maat sijaitsivat lavealla viljelysvyöhykkeellä Kiimajärven rannan tuntumassa. Kylän itäpuolella avautui Kiimajärven kangas, jonka halki kulkivat Vpl. Pyhäjärveltä Sakkolan asemalle johtava maantie ja Pietari–Hiitola-rautatie. Lähin rautatiepysäkki oli Noitermaassa, noin 2 kilometrin päässä kylän keskustasta.[1]

Maatalous oli kylän pääasiallinen elinkeino. Vuonna 1929 kylässä viljeltiin peltoa yhteensä 281,23 ha, niittyä oli 91,38 ha ja metsämaata oli 1.037,99 ha. Vuonna 1943 oli viljelyksessä veroilmoitusten mukaan 374,60 ha. Maanviljelyksen lisäksi kylässä harjoitettiin kalastusta. Kylässä oli v. 1939 kirkonkirjojen mukaan yhteensä 333 asukasta. Kylä kuului Noitermaan kansakoulupiiriin.[2]

  1. Wiika, Impi 1950. Vpl Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita, s. 459.
  2. Wiika, Impi 1950: Vpl. Pyhäjärvi. Kappale kannakselaisvaiheita, s. 107, 257-258.