Kiiltomalva
| Kiiltomalva | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: | Malvakasvit Malvaceae |
| Suku: | Malvat Malva |
| Laji: | sylvestris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Malva sylvestris |
|
| Katso myös | |
Kiiltomalva (Malva sylvestris) on kaksi- tai monivuotinen, Euraasiasta kotoisin oleva ruohovartinen kasvi. Se on myös yleinen koristekasvi ja vanha lääkekasvi.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiiltomalva kasvaa 30–100 cm korkeaksi. Sen varsi on pysty tai rento ja tähti- ja hapsikarvainen. Lehtien lavan muoto vaihtelee munuaismaisesta herttamaiseen ja on nyhälaitainen, halkoinen tai jakoinen. Lehtien liuskat ovat puolipyöreitä tai puikeita ja hammaslaitaisia. Lehdet ovat päältä kiiltäviä, josta kiiltomalva onkin saanut suomenkielisen nimensä. Sinipunaiset, tummasuoniset kukat ovat pareittain tai muutaman kukan ryhmissä lehtihangoissa. Kukan ulkoverhiö on kolmelehtinen, teriö 3–6 cm leveä. Kiiltomalva kukkii Suomessa heinä-syyskuussa. Kiekkomaiset lohkohedelmykset ovat kaljuja tai karvaisia ja kurttupintaisia.[1]
Kiiltomalvasta tunnetaan kaksi alalajia, maurinkiiltomalva (subsp. mauritiana) ja pikkukiiltomalva (subsp. sylvestris).[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiiltomalvaa tavataan koko Euroopassa lukuun ottamatta Islantia, Fennoskandian pohjoisosia ja Pohjois-Venäjää. Levinneisyysalue jatkuu satunnaisempana pitkälle Keski-Aasiaan, Turkkiin, Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan. Kiiltomalvaa kasvaa myös monin paikoin Pohjois-Amerikassa, jossa se ei kuitenkaan ole alkuperäinen laji.[3] Suomessa kiiltomalvaa on tavattu villiintyneenä Tornion korkeudella saakka, mutta pääosa havainnoista sijoittuu Etelä-Suomeen.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kiiltomalvaa tavataan luonnossa viljelykarkulaisena ja joskus harvoin myös tulokkaana satamissa ja lastauspaikoilla.[1] Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat tienvarret ja muut vastaavat ihmisen muokkaamat kulttuuriympäristöt.[3]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiiltomalvaa viljellään yleisesti koristekasvina.[1] Muiden malvojen tapaan myös kiiltomalvaa on käytetty lääkekasvina, jota on hyvin kauan nautittu muun muassa yskänlääkkeenä ja käytetty turvotuksen hoitoon. Paikoin malvaa on syöty vihanneksena ja sen kukkia käytetty leipomotuotteiden värjäämiseen.[5] Malvojen varren kuituja on käytetty myös kehruussa.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.
- Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 222.
- ↑ Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 392.
- ↑ a b c Den virtuella floran: Rödmalva (ruotsiksi) Viitattu 25.3.2011.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Kiiltomalvan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 25.3.2011.
- ↑ Suomen terveyskasvit 1982, s. 129.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2022: Kiiltomalvan levinneisyys Suomessa.
- Luontoportti: Kiiltomalva (Malva sylvestris)
- ITIS: Malva sylvestris (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Malva sylvestris (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Malva sylvestris (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)