Kiiltolahnat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiiltolahnat
Kiiltolahna (Lampris guttatus)
Kiiltolahna (Lampris guttatus)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Kiiltolahnakalat Lampriformes
Heimo: Kiiltolahnat
Lampridae
Gill, 1862
Katso myös

  Kiiltolahnat Wikispeciesissä
  Kiiltolahnat Commonsissa

Kiiltolahnat (Lampridae, joskus myös virheellisesti Lamprididae[1]) on kiiltolahnakaloihin kuuluva kalaheimo.

Lajit ja anatomia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiiltolahnojen heimoon kuuluu kaksi lajia kiiltolahna (Lampris guttatus) ja etelänkiiltolahna (Lampris immaculatus). Kooltaan kiiltolahna voi kasvaa 1,8 metriä pitkäksi ja painaa 270 kg. Molempien lajien ruumis on korkea, litteä ja ovaalin muotoinen. Selkäevä on pitkä ja etureunastaan korkea ja sirpinmuotoinen. Rintaevät ovat sirppimäiset ja peräevä pitkä ja matala. Kiiltolahnojen suomut ovat pienet ja pyöreät ja väriltään siniset ja vatsasta punertavat. Pyrstö on lajeilla lyhyt. Nuorilla kiiltolahnalajeilla on muutama pieni hammas, joita ei aikuisilla yksilöillä ole.[1][2][3][4][5][6]

Kiiltolahnat ovat harvinainen poikkeus kalojen lahkossa, koska ne ovat tasalämpöisiä. Tämä ominaisuus mahdollistaa nopeammat liikkeet, sekä silmien ja aivojen nopeamman ja tarkemman toiminnan, josta on kilpailuetua saalistuksessa syvissä vesissä, jossa muut lajit ovat yleensä hidasliikkeisiä.[7]

Kiiltolahnaa tavataan Atlantin, Välimeri mukaan luettuna, Intian valtameren ja Tyynenmeren alueilta pohjoisimpana Kanadan ja Norjan rannikoilta. Etelänkiiltolahnaa eteläisen pallonpuoliskon viileissä ja lauhkeissa vesissä. Kiiltolahnalajien ravintoa ovat mustekalat ja muut nilviäiset sekä äyriäiset. Kalat pystyvät työntämään yläleukansa eteenpäin ja imaisemaan saaliinsa suuonteloon. Lisääntymisbiologiaa ei tunneta tarkkaan, mutta kalat lisääntyvät mahdollisesti keväisin.[1][2][4][6]

  1. a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 228. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.5.2011). (englanniksi)
  2. a b Family Lampridae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 12.5.2011. (englanniksi)
  3. Herbert Boschung: Lampriformes AccesScience. McGraw-Hill. Viitattu 12.5.2011. (englanniksi)
  4. a b Hannu Lehtonen (päätoim.): Maailman luonto: Eläimet: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, s. 116–117. Weilin+Göös, 2000. ISBN951-35-6505-X
  5. James Leonard Brierley Smith, Margaret Mary Smith, Phillip C. Heemstra: Smiths' Sea fishes, s. 398. Struik, 2003. ISBN 978-1868728909 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.5.2011). (englanniksi)
  6. a b Robert Burton: International Wildlife Encyclopedia, s. 1790–1791. Marshall Cavendish, 2002. ISBN 978-0761472667 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.5.2011). (englanniksi)
  7. New research reveals first warm-blooded fish PhysOrg. Viitattu Whole-body endothermy in a mesopelagic fish, the opah, Lampris guttatus, N. C. Wegner, et al., Science, 15 May 2015 (348), 786-789..
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.